Lasten tunnetaidot kehittyvät tunnistamalla ja nimeämällä tunteita sekä aikuisen ymmärtäväisellä tuella. Lasten tunnetaidot vahvistavat sosiaalisia taitoja ja auttavat suhtautumaan empaattisesti muiden ikätovereiden tunteisiin.

Hyvät lasten tunnetaidot auttavat luomaan lapselle hyvinvoivan ja onnellisen elämän. Lasten tunnetaidot ovat tärkeä osa lapsen kokonaisvaltaista kehitystä. Hyvin kehittyneet tunnetaidot auttavat lasta ymmärtämään omia ja muiden tunteita, muodostamaan toimivia ihmissuhteita sekä ratkaisemaan ongelmia. Tässä artikkelissa kerron, miten lasten tunnetaidot kehittyvät, miten lapselle voi opettaa tunnetaitoja, millä tavoin lapsi ilmaisee tunteitaan ja miten aikuinen voi auttaa lasta tunnekuohussa.

Miten tunnetaidot kehittyvät?

Lasten tunnetaidot alkavat kehittyä jo varhaisessa lapsuudessa. Vauvat tunnistavat tunteita vanhempiensa kasvoilta ja äänensävystä ja he myös reagoivat niihin. Esimerkiksi hymyilevä vanhempi voi saada vauvan hymyilemään takaisin.

Tunnetaidot kehittyvät luonnollisesti lapsen kasvaessa ja saadessa kokemuksia erilaisista tunteista sekä oppiessa nimeämään ja ymmärtämään niitä. Leikki-ikäiset lapset opettelevat ilmaisemaan tunteitaan sanoilla sekä oppivat erottamaan erilaisia tunteita, kuten ilon, surun ja vihan. Tunnetaitojen kehitykseen vaikuttavat erityisesti lapsen kokemat vuorovaikutustilanteet ja läheisten ihmisten tarjoama malli. Lapsi oppii tunnetaitoja havainnoimalla aikuisten käyttäytymistä eri tilanteissa. Hyvä tunneilmapiiri perheessä ja turvallinen suhde vanhempiin ovat avainasemassa lapsen tunnetaidoissa.

Kouluiässä tunnetaidot syventyvät ja lapsi alkaa oppia tunteiden säätelyä. Lapsi ymmärtää, että tunteet voivat muuttua ja että on olemassa erilaisia tapoja reagoida eri tunteisiin. Tunnetaitojen kehitys jatkuu koko lapsuuden ajan ja niiden oppiminen on pitkä prosessi, johon tarvitaan vanhempien ja muiden läheisten tukea.

Miten opetan lapselle tunnetaitoja?

Lasten tunnetaitojen opettaminen lähtee liikkeelle tunteiden tunnistamisesta ja nimeämisestä. Lapsi tarvitsee aikuisen apua tunteidensa ymmärtämisessä ja ilmaisemisessa.

Seuraavaksi muutamia tapoja, joilla lapsen tunnetaitoja voidaan vahvistaa:

1. Nimeä tunne

Kun lapsi kokee voimakkaita tunteita, kuten vihaa tai surua, aikuisen tulee auttaa nimeämään tunne lapselle. Esimerkiksi: ”Ymmärrän, että olet nyt vihainen, kun lelusi meni rikki.” Tunteiden nimeäminen auttaa lasta tunnistamaan ja ymmärtämään, mitä hän kokee.

2. Ole malliesimerkki

Aikuinen voi toimia lapselle mallina tunnetaidoissa esimerkiksi kertomalla omista tunteistaan ja niihin liittyvistä reaktioista. ”Minua vähän harmittaa, kun sataa vettä, mutta voimme silti tehdä jotain hauskaa sisällä.” Kun lapsi näkee, miten aikuinen käsittelee tunteitaan, hän oppii tätä kautta myös itse tunteiden säätelyä.

3. Keskustelkaa tunteista

Rauhallinen keskustelu tunteista auttaa lasta ymmärtämään, että kaikki tunteet ovat sallittuja ja luonnollisia. Tunteista puhuminen vähentää niihin liittyvää pelkoa ja auttaa lasta löytämään sopivia tapoja ilmaista niitä.

4. Käytä leikkejä ja kirjoja tukena

Leikit ja sadut ovat tehokas tapa opettaa tunnetaitoja lapselle. Kirjat, joissa käsitellään tunteita, tarjoavat hyviä keskustelunaiheita ja antavat lapselle mahdollisuuden pohtia tunteita turvallisessa yhteydessä.

Miten auttaa lasta tunnekuohussa?

Kun lapsi kokee voimakkaan tunnekuohun, aikuisen tehtävä on säilyttää tilanteessa turvallisuus ja tarjota rauhallista läsnäoloa. Lasten tunnetaidot vahvistuvat aikuisen ymmärtävän läsnäolon avulla.

Tässä seuraavaksi hyviä tapoja auttaa lasta tunnekuohun keskellä:

1. Pysy itse rauhallisena

Lapsen voimakkaat tunteet voivat olla haastavia myös aikuiselle, mutta aikuisen rauhallisuus auttaa myös lasta rauhoittumaan. Jos aikuinen menettää malttinsa, lapsi saattaa pelästyä ja tilanne voi pahentua. Rauhallisella äänellä puhuminen ja rauhoittava kosketus, kuten halaus, ovat usein tehokkaita tapoja rauhoittaa lasta.

2. Salli ja nimeä tunne

Kun lapsi on keskellä tunnekuohua, aikuinen voi auttaa häntä nimeämään tunteensa. Esimerkiksi: ”Näen, että olet todella pettynyt, koska emme voineet mennä puistoon.” Tunteen nimeäminen auttaa lasta ymmärtämään, että tunteet ovat luonnollisia ja sallittuja.

3. Turvallisuus ja läsnäolo

Joskus lapsi tarvitsee vain aikuisen aitoa läsnäoloa tunteakseen olonsa turvalliseksi. Hän saattaa haluta halauksen tai vain istua aikuisen sylissä, kunnes tunnekuohu menee ohi. Tärkeintä on olla lapselle läsnä ja osoittaa, että hänen tunteensa ymmärretään ja että ne menevät kyllä kohta ohi.

4. Miettikää yhdessä rauhoittumiskeinoja

Kun lapsi on rauhoittunut, aikuisen kanssa voi pohtia, mitä tilanteessa voisi tehdä seuraavalla kerralla eri tavalla. Mikä tai mitkä asiat rauhoittavat lasta parhaiten? Joillakin se on esimerkiksi pehmolelun halaaminen tai kylmän veden juominen. Etukäteen mietityt keinot auttavat lasta oppimaan tunnetaitoja ja säätelemään omaa käytöstään tulevaisuudessa. Lapsi tarvitsee kuitenkin aikuisen esimerkin ennenkuin uusi rauhoittumiskeino tulee lapselle tavaksi.

Millä tavalla lapsi ilmaisee tunteitaan?

Lapsi ilmaisee tunteitaan monella eri tavalla iän ja tunnetaitojen vahvuuden mukaan. Nuoremmat lapset voivat ilmaista tunteitaan esimerkiksi itkemällä, huutamalla, nauramalla tai käyttäytymällä impulsiivisesti.

Taapero voi ilmaista pettymystä heittämällä lelun lattialle, kun taas vanhempi lapsi saattaa jo osata sanoittaa tunteitaan. Aikuinen saattaa myös huomata arjessa niitä ikäviä tilanteita kun taapero puree. Lapsen tunneilmaisut voivat usein olla hyvin voimakkaita ja tällöin aikuisen rauhallinen läsnäolo on erityisen tärkeää. Tunnesäätelyn oppiminen on vaikeaa ja pienelle lapselle tunnekuohut voivat olla ylivoimaisia. Lapsi saattaa käyttäytyä aggressiivisesti, vetäytyä tai olla kyvytön ilmaisemaan oloaan sanoin. Tämä on normaalia ja tällaisissa tilanteissa aikuisen tuella on suuri merkitys.

Miten tukea lapsen tunnesäätelyä?

Lapsen tunnesäätelyä tuetaan turvallisella ja rakastavalla ympäristöllä, jossa lapsi voi vapaasti ilmaista tunteitaan. Lapsen tunnesäätelyä tukee se, että häntä kuunnellaan empaattisesti ja hänen tunteitaan ymmärretään. Tunteiden tunnistamine ja nimeäminen tukee myös lapsen tunnesäätelyä.

Lapsen tunnesäätely tarkoittaa kykyä hallita ja säädellä omia tunteitaan sekä reagoida niihin rakentavalla tavalla. Lapsen tunnesäätelyn tukeminen auttaa häntä kehittämään parempia sosiaalisia taitoja, itsetuntoa ja ongelmanratkaisukykyä. Näin vanhemmat ja kasvattajat voivat tukea lapsen tunnesäätelyä:

1. Luo lapselle turvallinen ympäristö. Tarjoa lapselle turvallinen ja rakastava ympäristö, jossa hän voi ilmaista tunteitaan vapaasti. Kuuntele lasta empaattisesti ja osoita ymmärrystä hänen tunteitaan kohtaan.
2. Opeta tunnistamaan tunteita. Auta lasta tunnistamaan ja nimeämään omia tunteitaan. Käyttäkää apuna kuvia, tarinoita tai pelejä, jotka auttavat lasta ymmärtämään erilaisia tunteita ja niiden syitä.
3. Keskustele tunteista. Keskustelkaa yhdessä erilaisista tunteista ja siitä, miten niitä voi säädellä. Puhukaa siitä, miten toiset ihmiset saattavat kokea samanlaisia tunteita ja kuinka he ovat oppineet käsittelemään niitä.
4. Harjoitelkaa rauhoittumiskeinoja. Opeta lapselle erilaisia rauhoittumiskeinoja, kuten hengitysharjoituksia, mielikuvaharjoituksia tai rentoutumistekniikoita. Nämä auttavat lasta hallitsemaan voimakkaita tunteita ja reagoimaan niihin sopivalla tavalla.
5. Kannusta ongelmanratkaisuun. Rohkaise lasta ratkomaan ongelmia ja kehittämään omaa tunnesäätelyä. Keskustelkaa erilaisista tilanteista ja etsikää yhdessä ratkaisuja niihin.

Tunnesäätelyn tukeminen on tärkeä osa lapsen tunnetaitojen kehittämistä. Vanhempien ja kasvattajien tehtävä on tarjota lapselle välineitä tunnesäätelyn harjoitteluun ja auttaa häntä kehittymään tasapainoiseksi ja hyvinvoivaksi yksilöksi.

Miten auttaa lasta tunnistamaan tunteita?

Tunteiden tunnistaminen on ensimmäinen askel lasten tunnetaitojen kehittämisessä. Lapsen kyky ymmärtää omia ja toisten tunteita auttaa häntä kehittämään myötätuntoa, sosiaalisia taitoja ja tunnesäätelyä.

Näillä keinoilla voit auttaa lasta tunnistamaan erilaisia tunteita:

1. Keskustele tunteista. Aloita keskustelemalla lapsen kanssa tunteista ja niiden merkityksestä. Kysy lapselta, miten hän kokee erilaisia tunteita ja jaa omia kokemuksiasi. Puhukaa siitä, miten tunteet voivat vaikuttaa ajatuksiin, käyttäytymiseen ja kehoon.
2. Nimeä tunteita. Opeta lapselle erilaisten tunteiden nimiä, kuten ilo, suru, viha, pelko ja yllätys. Voitte käyttää apuna kuvia, kirjoja, lauluja tai pelejä, jotka auttavat lasta yhdistämään tunteet niiden nimiin ja tunnistamaan niitä erilaisissa tilanteissa.
3. Tarkkaile kehonkieltä. Kehonkieli on tärkeä osa tunteiden ilmaisua. Auta lasta tunnistamaan erilaisia kehonkielen merkkejä, kuten ilmeitä, eleitä ja asentoja, jotka liittyvät eri tunteisiin. Voitte harjoitella yhdessä peilin edessä tai katsomalla kuvia ja videoita.
4. Tutkikaa tarinoita ja elokuvia. Tarinoissa ja elokuvissa kuvatut hahmot voivat auttaa lasta tunnistamaan tunteita erilaisissa tilanteissa. Keskustelkaa yhdessä hahmojen tunteista, niiden syistä ja siitä, miten hahmot ilmaisevat ja käsittelevät tunteitaan.
5. Harjoittele tunnistamaan toisten tunteita. Kehitä lapsen empatiataitoja auttamalla häntä tunnistamaan muiden ihmisten tunteita. Kysy lapselta, mitä tunteita hän huomaa ystävien, perheenjäsenten tai ohikulkijoiden kasvoilta ja kehota häntä pohtimaan, miksi toiset ihmiset saattavat kokea niitä tunteita.

Lapsen tunteiden tunnistamisen taitojen kehittäminen on jatkuva prosessi, joka vaatii kärsivällisyyttä ja johdonmukaista harjoittelua. Tärkeintä on tarjota lapselle monipuolisia tilaisuuksia tutustua erilaisiin tunteisiin ja tukea häntä tunnetaitojen kehittymisessä. Muista aina olla avoin, empaattinen ja kannustava, jotta lapsi oppii tunnistamaan tunteitaan ja ymmärtämään niiden merkityksen. Näin autat lasta kehittymään tunnetaidoiltaan vahvaksi ja empaattiseksi yksilöksi, joka kykenee ottamaan huomioon sekä omat että toisten tunteet.

Mitä tehdä kun lapsi saa raivokohtauksen?

Kun lapsi saa raivokohtauksen, aikuisen on tärkeä yrittää pysyä rauhallisena. Anna lapsen tunteen tulla kehosta ulos turvallisesti niin, ettei lapsi satuta muita tai itseään. Lasten tunnetaidot kehittyvät kun aikuinen sallii lapsen kaikki tunteet.

Lapsen raivokohtaukset ovat yleisiä lapsilla, mutta vanhemmat voivat auttaa rauhoittamaan tilannetta seuraavilla tavoilla:

1. Pysy rauhallisena: Älä reagoi voimakkaasti lapsen raivoon, vaan yritä pysyä rauhallisena ja empaattisena.
2. Anna tilaa: Jos lapsi tarvitsee aikaa rauhoittua, tarjoa hänelle turvallinen paikka käsitellä tunteitaan.
3. Keskustele: Kun lapsi on rauhoittunut, puhukaa yhdessä siitä, mikä aiheutti raivokohtauksen, ja etsikää ratkaisuja ongelmaan.
4. Opeta rauhoittumistekniikoita: Jaa lapselle keinoja rauhoittumiseen, kuten syvään hengittäminen tai laskeminen kymmeneen.
5. Ole johdonmukainen: Aseta selkeät rajat lapsen käytökselle ja ole johdonmukainen niiden noudattamisessa.

Lopulta on tärkeää muistaa, että lapsen raivokohtaukset ovat yleensä ohimeneviä ja vähenevät iän myötä, kun lapsi oppii paremmin hallitsemaan tunteitaan ja ilmaisemaan niitä rakentavasti. Vanhempana on tärkeää olla kärsivällinen, ymmärtäväinen ja johdonmukainen, jotta lapsi saa parhaat mahdolliset edellytykset kehittää tunnetaitojaan.

Miten pysyä rauhallisena lapsen kanssa?

Vanhempana ja kasvattajana on tärkeää säilyttää rauhallisuus erilaisissa tilanteissa lasten kanssa. Rauhallinen ja tasapainoinen aikuinen auttaa lasta tuntemaan olonsa turvalliseksi ja edistää myös lapsen tunnesäätelyn kehittymistä.

Tässä muutamia vinkkejä, jotka auttavat sinua pysymään rauhallisena lapsen kanssa:

1. Harjoittele hengitystekniikoita: Kun tunnet itsesi stressaantuneeksi tai hermostuneeksi, syvähengitys voi auttaa rauhoittamaan mieltäsi ja keskittymään tilanteeseen. Kokeile esimerkiksi neljän sekunnin sisäänhengitystä, pidä hengitystä neljän sekunnin ajan ja puhalla sitten ulos neljän sekunnin ajan. Toista tarvittaessa.
2. Ota aikalisä: Jos tunnet itsesi ärtyneeksi tai turhautuneeksi, ota aikalisä. Voit sanoa lapselle, että tarvitset hetken aikaa rauhoittua ja miettiä, miten parhaiten käsitellä tilannetta. Tämä voi auttaa sinua saamaan perspektiiviä ja estämään impulsiivista toimintaa.
3. Keskity lapseen: Yritä ymmärtää lapsen näkökulmaa ja tunteita. Tämä voi auttaa sinua empatian kautta löytämään rauhallisemman ja rakentavamman lähestymistavan tilanteeseen.
4. Muista, että lapset ovat lapsia: Lapset eivät aina toimi järkevästi tai hallitse tunteitaan, koska heidän aivonsa ja tunnesäätelytaitonsa ovat vielä kehittymässä. Muista, että he tarvitsevat aikaa ja tukea oppiakseen paremmin hallitsemaan tunteitaan ja käyttäytymistään.
5. Harjoittele itsemyötätuntoa: Vanhemmuus voi olla haastavaa, eikä kukaan ole täydellinen. Muista olla itsellesi armollinen, kun kohtaat vaikeita tilanteita lasten kanssa. Myötätuntoinen suhtautuminen itseesi auttaa sinua pysymään rauhallisempana ja kärsivällisempänä.
6. Jaa kokemuksiasi muiden kanssa: Puhu ystävien, perheenjäsenten tai muiden vanhempien kanssa haasteista, joita kohtaat lasten kanssa. He voivat tarjota tukea, neuvoja ja perspektiiviä, mikä auttaa sinua säilyttämään rauhallisuuden.
7. Luo rutiineja ja rajoja: Selkeät rutiinit ja rajat auttavat luomaan ennakoitavuutta ja turvallisuutta lapselle, mikä voi vähentää sekä lapsen että vanhemman stressiä. Kun säännöt ja odotukset ovat selvät, voit helpommin pysyä rauhallisena ja johdonmukaisena.
8. Harjoittele läsnäoloa: Keskity nykyhetkeen ja ole tietoinen omista tunteistasi, ajatuksistasi ja kehon tuntemuksista. Läsnäolon harjoittaminen auttaa sinua tunnistamaan stressin merkit ja reagoimaan niihin rauhallisesti ja harkitusti.
9. Huolehdi itsestäsi: Vanhempana on tärkeää pitää huolta omasta hyvinvoinnista, jotta jaksat olla läsnä ja rauhallinen lapsen kanssa. Varmista, että saat riittävästi unta, liikuntaa ja ravitsevaa ruokaa sekä aikaa rentoutumiseen ja harrastuksiin.
10. Etsi ammatillista apua tarvittaessa: Jos tunnet itsesi usein ylikuormittuneeksi tai huomaat, että et pysty pysymään rauhallisena lapsen kanssa, harkitse ammatillisen avun hakemista. Terapeutti, psykologi tai perheneuvoja voi auttaa sinua tunnistamaan ja käsittelemään tunnesäätelyn haasteita ja antamaan työkaluja paremman vanhemmuuden tueksi.

Rauhallisena pysyminen lapsen kanssa on tärkeää vanhemmuudessa ja lasten tunnetaitojen kehittämisessä. Kokeile edellä mainittuja vinkkejä ja löydä ne keinot, jotka toimivat sinulle parhaiten. Muista, että rauhallinen ja tasapainoinen aikuinen luo turvallisen ja kannustavan ympäristön lapsen kasvulle ja kehitykselle.

Tunnetaitoharjoituksia lapsille

Lasten tunnetaidot tarvitsevat kehittyäkseen paljon harjoitusta ja aikuisen tukea. Tunnetaitoharjoituksia on monenlaisia ja tärkeää on löytää ne keinot, jotka tuntuvat hyvältä juuri sinun lapsellesi. Tunnetaitojen kehittäminen on olennainen osa lapsen kasvua ja kehitystä.

Seuraavaksi tehokkaita tunnetaitoharjoituksia, joita vanhemmat ja kasvattajat voivat tehdä lasten kanssa:

1. Tunnekortit: Valmistakaa yhdessä lapsen kanssa tai hankkikaa valmiita tunnekortteja, joissa on kuvia erilaisista tunteista. Käyttäkää kortteja tunnistamisen, nimeämisen ja keskustelun apuna. Voitte myös pelata muistipelejä, joissa on tarkoitus yhdistää tunteita kuviin tai tilanteisiin.
2. Tunnepäiväkirja: Rohkaise lasta pitämään tunnepäiväkirjaa, johon hän voi kirjoittaa tai piirtää tunteitaan ja ajatuksiaan. Tämä auttaa lasta tunnistamaan ja ilmaisemaan tunteitaan paremmin sekä kehittämään itsetuntemusta.
3. Tunnepantomiimi: Leikkikää yhdessä tunteiden pantomiimia, jossa lapsi esittää erilaisia tunteita kehonkielen, ilmeiden ja eleiden avulla. Tämä harjoitus auttaa lasta tunnistamaan tunteita sekä omassa että toisten kehonkielessä.
4. Tunteita herättävät tarinat: Lue lapselle tai keksikää yhdessä tarinoita, joissa hahmot kokevat erilaisia tunteita. Keskustelkaa yhdessä hahmojen tunteista, niiden syistä ja siitä, miten hahmot käsittelevät tunteitaan.
5. Tunnepilvi: Piirtäkää yhdessä lapsen kanssa ”tunnepilvi”, johon merkitsette erilaisia tunteita ja niitä herättäviä tilanteita. Tämä auttaa lasta yhdistämään tunteita erilaisiin kokemuksiin ja opettaa häntä ymmärtämään, miten samat tilanteet voivat herättää erilaisia tunteita eri ihmisissä.
6. Tunnesäätelyharjoitukset: Opeta lapselle erilaisia tunnesäätelykeinoja, kuten syvään hengittäminen, laskeminen kymmeneen tai mielikuvaharjoitukset. Harjoitelkaa yhdessä näitä keinoja erilaisissa tilanteissa, jotta lapsi oppii käyttämään niitä tarvittaessa.
7. Roolileikit: Roolileikit ovat erinomainen tapa opettaa lapselle tunteiden tunnistamista ja käsittelyä. Leikkikää yhdessä tilanteita, joissa lapsi joutuu kohtaamaan erilaisia tunteita, ja keskustelkaa siitä, miten hän voisi reagoida ja käsitellä niitä. Roolileikit auttavat lasta kehittämään empatiataitoja ja ymmärtämään muiden ihmisten tunteita.
8. Myötätuntoharjoitukset: Harjoitelkaa yhdessä myötätunnon osoittamista itseä ja muita kohtaan. Keskustelkaa erilaisista tilanteista, joissa myötätunto on tärkeää, ja miettikää keinoja, joilla voi tukea ja auttaa muita ihmisiä. Myötätuntoharjoitukset auttavat lasta kehittämään empatiaa ja sosiaalisia taitoja.
9. Tunnejooga: Tunnejooga yhdistää kehon liikkeet tunteiden tunnistamiseen ja ilmaisuun. Harjoitelkaa yhdessä lapsen kanssa erilaisia jooga-asentoja, jotka liittyvät tunteisiin, kuten iloon, suruun, vihaan tai rauhaan. Tunnejooga auttaa lasta yhdistämään kehon ja mielen sekä oppimaan tunteiden säätelyä.
10. Tunnemusiikki: Kuunnelkaa yhdessä erilaista musiikkia, joka herättää erilaisia tunteita. Keskustelkaa siitä, miltä musiikki kuulostaa ja miltä se saa teidät tuntemaan. Voitte myös itse säveltää tai soittaa musiikkia, joka kuvastaa tunteitanne.

Näiden tunnetaitoharjoitusten avulla voit tukea lapsen tunne-elämän kehitystä ja auttaa häntä ymmärtämään omia ja muiden ihmisten tunteita. Muista aina olla kärsivällinen, kannustava ja läsnäoleva, jotta lapsi tuntee olonsa turvalliseksi ja uskaltaa ilmaista tunteitaan vapaasti.

Lasten tunnetaidot kehittyvät vuorovaikutuksessa vanhempien ja muiden läheisten kanssa. Tunteiden nimeäminen, mallintaminen, tunteista keskusteleminen ja leikit ovat erinomaisia tapoja auttaa lasta kehittämään tunnetaitojaan. Lapsi ilmaisee tunteitaan eri tavoin, ja aikuisen tuki on ratkaisevan tärkeää tunnekuohujen keskellä. Rauhallisuus, tunteiden nimeäminen ja läsnäolo auttavat lasta tuntemaan itsensä ymmärretyksi ja turvalliseksi, ja tämä luo pohjaa hyville tunnetaidoille myöhemmin elämässä.

Muista, että lasten tunnetaidot ja niiden oppiminen ovat pitkä prosessi, joka vaatii aikuisen tukea ja kärsivällisyyttä. Jokainen lapsi oppii omassa tahdissaan ja turvallinen ilmapiiri auttaa lasta tuntemaan, että kaikki tunteet ovat sallittuja ja luonnollinen osa elämää.

Kiitos, että kävit lukemassa artikkelin!