Positiivinen psykologia – keinoja onnelliseen arkeen!

Positiivinen psykologia etsii keinoja lisätä ihmisten onnellisuutta ja positiivista asennetta elämään. Se tutkii myös sitä, miten voimme tunnistaa ja kehittää itseämme kohti parasta versiota itsestämme sekä edistää mahdollisuuksiamme menestyä ja muuttaa omaa elämää parempaan suuntaan.

Positiivinen psykologia on psykologian alaan kuuluva poikkitieteellinen tutkimussuuntaus, joka tutkii ihmisen optimaalista hyvinvointia ja onnellisuutta. Tavoitteena positiivisessa psykologiassa on löytää tutkittuun tietoon perustuvaa tietoa inhimillisestä kukoistuksesta, hyvinvoinnista ja onnellisuudesta. Positiivisen psykologian tutkimus keskittyy ennaltaehkäiseviin mielenterveystaitoihin ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

Positiivinen psykologia käytännössä

Positiivinen psykologia tutkii ihmisen ajattelua ja käyttäytymistä sekä sitä, mikä saa meidät voimaan hyvin. Tavoitteena on jokaisen ihmisen vahvuuksien löytäminen, jolloin niin oma kuin yhteisöjenkin hyvinvoinnin laatu paranee.

Positiivinen psykologia etsii tieteen keinoin vastauksia siihen, kuinka ihminen voi elää mahdollisimman hyvää, onnellista ja merkityksellistä elämää. Positiivisen psykologian tutkimuskenttä jakautuu pääasiassa kolmeen näkökohtaan, joista ensimmäinen on myönteisten tunteiden tutkiminen. Toiseksi positiivinen psykologia tutkii myönteisten ominaisuuksien kuten vahvuuksien ja hyveiden käyttöä sekä näiden vaikutusta ihmisen elämään. Kolmanneksi se tutkii instituutioiden vaikutusta ihmisten hyvinvointiin. Lisäksi positiivisen psykologian tutkimuskenttään kuuluu näiden pääpiirteiden lisäksi paljon tutkimusta hyvästä vuorovaikutuksesta, ihmissuhteista, kasvatuksesta, arvoista sekä tavoitteista.

Positiivinen psykologia ja sen monet keinot edistävät merkittävästi hyvinvointiamme!

Mitä hyötyä positiivisen psykologian keinoista on arjessa?

Positiivinen psykologia ja sen monet keinot auttavat meitä olemaan onnellisempia ja tyytyväisempiä arjessamme. Positiivinen psykologia keskittyy hyvinvoinnin, vahvuuksien sekä voimavarojen edistämiseen.

Jokainen meistä haluaa tavoitella mahdollisimman hyvää elämää. Positiivinen psykologia ja sen tutkimuksen mukaan erityisen merkittäviä hyvinvoinnin ja kukoistuksen lisääjiä ovat myönteiset tunteet, laadukkaat ihmissuhteet, omien unelmien ja tavoitteiden tavoittelu, läsnäolo ja uppoutuminen, hyvinvoiva keho, omien vahvuuksien tunnistaminen ja käyttäminen sekä elämän merkityksellisyyden ja merkityksellisten elämänsisältöjen vaaliminen. Näihin kaikkiin osa-alueisiin on olemassa satoja erilaisia harjoitteita, joiden avulla omaa ja muiden hyvinvointia on mahdollista edistää.

On lisäksi välttämätöntä tietää, kuinka voimme käsitellä negatiivisia tunteitamme. Meidän täytyy kehittää tietoisuustaitojamme ja uusia tapoja olla onnellisia jokapäiväisessä elämässämme. Hyvästä elämästä nauttiminen ei ole aina niin helppoa kuin ajattelemme. Onnellisuus on harvemmin vain varakkuuden, vallan tai sosiaalisen menestyksen synonyymi. Onnellisuus tarkoittaa sitä, että saavutamme potentiaalimme, tunnemme olomme tyytyväisiksi, vapaiksi ja onnellisemmiksi.

Miten harjoitella positiivisuutta?

Jokaisen on mahdollista vahvistaa positiivisia tunnetiloja elämässään. Monien harjoitusten ja toistojen avulla omia ajatuksia on mahdollista muuttaa positiivisempaan suuntaan.

Positiiviset tunnetilat vaikuttavat oppimiseen, motivaatioon ja energisyyteemme. Ihmiset, jotka kokevat myönteisiä tunnetiloja, ylläpitävät muita helpommin sosiaalisia kontaktejaan. Kun itsellä on hyvä olla, haluaa omaa hyvää oloaan jakaa myös muiden kanssa. Myönteisyyden kehää on jokaisen mahdollista kasvattaa omassa elämässään niin, että myönteiset tunteet kumpuavat automaattisesti ajatustemme kautta. Alkuun se vaatii enemmän tietoista työtä, mutta juurtuu kyllä monien toistojen avulla osaksi arkeamme.

Näillä positiivisen psykologian keinoilla voimme harjoitella positiivisuutta ja lisätä onnellisuuttamme arjessa:

  1. Ajatuksista tietoiseksi tuleminen
  2. Ihmissuhteiden vaaliminen
  3. Omat unelmat ja niiden tavoittelu
  4. Hyvinvoiva keho
  5. Omien vahvuuksien tunnistaminen

Ajatuksista tietoiseksi tuleminen. Ajatuksemme ohjaavat tunteitamme ja tunteemme taas ohjaavat meitä toimimaan tietyllä tavalla eri tilanteissa. Positiivinen ajattelu on kaikenkaikkiaan hyvin voimakas hyvinvointimme edistäjä, mutta oman ajattelun muuttaminen positiiviseen suuntaan ei ole aina helppoa. Jotkut ajatukset, varsinkin negatiiviset, ovat usein hyvin juurtuneita ajattelutapoja, joita ei ole niin helppo muuttaa. Oman ajattelun tiedostamisella ja lukuisten toistojen avulla meidän on kuitenkin mahdollista muuttaa ajattelutapaamme positiivisempaan. Ajatuksemme tekevät meistä sen, keitä olemme, mutta me emme kuitenkaan ole yhtä ajatustemme kanssa, sillä voimme aina muuttaa niitä haluamaamme suuntaan. Tästä syystä meidän olisi tärkeä tiedostaa, miten ajattelemme eri tilanteissa, sillä usein ajatukset rajoittavat ja pienentävät meitä sekä ovat usein enemmän haitaksi hyvinvoinnillemme.

Ihmissuhteiden vaaliminen. Laadukkaat ihmissuhteet tukevat myös omaa hyvinvointiamme. Tunnemme itsemme tärkeiksi ja rakastetuksi, kun saamme olla meille tärkeiden ihmisten seurassa. Silloin, kun meillä on itsellä hyvä olla, haluamme jakaa hyvää oloamme myös muiden kanssa ja koemme ihmissuhteemme tarpeellisiksi. Voimme henkisesti hyvin, kun tunnemme yhteenkuuluvuutta muihin ihmisiin. Laadukkaat ihmissuhteemme saavat meidät tuntemaan olomme hyväksi ja rakastetuksi. Kun voimme olla rakastamiemme ihmisten lähellä juuri sellaisia kuin olemme, koemme vapauden ja onnellisuuden tunteita arjessamme.

Omat unelmat ja niiden tavoittelu. Koemme tekevämme konkreettisia asioita unelmiemme ja tavoitteidemme eteen, kun saamme joka päivä panostaa niihin. Elämä ei tunnu junnaavan paikallaan, vaan meistä tuntuu joka ikisenä päivänä siltä, että unelmamme ja tavoitteemme ovat hieman lähempänä meitä kuin edellisenä päivänä. Tämä on hyvin merkityksellistä onnellisuutemme kannalta. Kun meistä tuntuu, että voimme ja haluamme panostaa omiin unelmiimme omia vahvuuksiamme apuna käyttäen, koemme käyttävämme aikamme hyödyksi.

Hyvinvoiva keho. Ravinto, joka tukee jaksamistamme ja vaikuttaa energiaa antavasti omaan oloomme, vahvistaa myös henkistä hyvinvointiamme. On tärkeää tiedostaa, millainen ravinto auttaa juuri sinua voimaan hyvin. Hyötyliikunta arjessa edistää myös hyvinvointiamme ja pitää verensokerin tasaisena. Millaisesta itsesi liikuttamisesta sinä nautit?

Omien vahvuuksien tunnistaminen. Olemme onnellisia, kun tiedostamme omat vahvuutemme ja voimme käyttää niitä niin, että saamme työstää unelmiamme jokapäiväisessä arjessa. Tällöin tunnemme voivamme edistää omaa, unelmiemme tulevaisuutta ja koemme täyttävämme päivämme hyvin ja harkitusti. Vahvuuksiemme avulla selviämme eteemme tulevista haasteita. Näitä vahvuuksia voivat olla esimerkiksi huumorintaju, näkökulmanottokyky, sinnikkyys, myötätunto tai kiitollisuus. Myös lasten positiivista ajattelua on mahdollista vahvistaa monin eri keinoin. Voimme harjoitella lasten kanssa kiitollisuutta niin, että autamme lasta huomaamaan arjessa erilaisia kiitollisuuden hetkiä ja asioita, jotka ovat lapsen elämässä hyvin.

Meidän on tärkeä itsekin kiittää aina, kun siihen on vähänkin aihetta, sillä parhaiten lapset oppivat juuri mallin kautta. Yhteinen hassuttelu ja nauru vanhemman kanssa tutkitusti vähentävät stressiä ja vahvistavat positiivista ilmapiiriä. Näin lapsi oppii, ettei elämän ole tarkoitus olla niin vakavaa, vaan siitä kuuluu nauttia. Lapsen huumorintajun vahvistaminen auttaa lasta selviämään tulevaisuudessa eteen tulevilta haasteilta. Jokaisena päivänä on tärkeä miettiä, mistä asioista voi tänään olla kiitollinen. Se lisää hyvää oloa, kohottaa vireystilaa ja saa meidät tuntemaan olomme hyväksi.

Myös se, mitä me ajattelemme lapsesta ja millaisena häntä pidämme, heijastuu lapsen käytöksessä. Kun keskitymme lapsen vahvuuksiin ja olemme empaattisia lapsen haasteiden edessä, lapsikin oppii keinoja selvitä näistä tilanteista. Kun valitsemme lapsen pettymyksen aikana positiiviset ja kannustavat sanat, lapsikin alkaa pikkuhiljaa itse käyttämään niitä. Sanamme siis siirtyvät lapsen omaksi sisäiseksi puheeksi.

Luonteenvahvuudet ja hyveet

Omien vahvuuksien tunnistaminen on merkittävä hyvinvoinnin lisääjä arjessamme. Lapsen kasvatuksessa on oleellista opettaa lasta löytämään omat vahvuutensa, jotta hän kykenee olemaan onnellinen, menestymään elämässään ja ymmärtämään, kuinka tärkeää on kohdella muita hyvin.

Hyveet muodostuvat vahvuuksista ja palvelevat sekä meitä että ympäristöämme. Aristoteleen sanojen mukaan meidän tulisi käyttäytyä hyveellisesti ja kehittää luonnettamme entistä positiivisempaan suuntaan, sillä hyvä luonne on suorassa yhteydessä hyvinvointiimme. Hyvä luonteemme näkyy luonteenvahvuuksiemme käytössä. Voimme henkisesti hyvin tehdessämme arvokkaita asioita, eli harjoittaessamme hyveitä. Luonteenvahvuuksien käyttö tarkoittaa hyveiden toteuttamista.

Tarvitsemme hyvän tutkimista, sillä vaikka elämmekin yltäkylläisyyden maailmassa, voimme silti keskimäärin huonosti. Masennus ja ahdistus eivät ole vähentyneet vaikka puitteet hyvinvoinnille ovat paremmat kuin koskaan ennen. Melkein joka toinen meistä kohtaa elämänsä aikana mielenterveyteen liittyviä häiriöitä, kuten erilaisia riippuvuuksia, masennusta tai ahdistusta. Luonteenvahvuuksia voidaan opettaa myös lapsille ja hyvän tulevaisuuden kannalta se on myös välttämätöntä.

Luonteenvahvuuksien käyttö kohottaa myös muita läsnäolijoita ja saa kyseisen vahvuuden vahvistumaan myös muissa. Luonteenvahvuuksien käyttö herättää myös ihailua ja niistä puhuminen on tärkeää, jotta voisimme oppia tunnistamaan niitä. Lapset eivät tiedä, mitä luonteenvahvuudet ovat ja aikuisten tehtävänä onkin tutustuttaa lapset luonteenvahvuuksiin. Ensin on kuitenkin oleellista, että aikuinen tai vanhempi osaa tunnistaa myös omat vahvuutensa ja kokee voivansa käyttää vahvuuksiaan tukena omassa arjessaan. Näin meidän on helpompi huomata arjessa myös lasten vahvuuksia ja sanoittaa niitä heille.

Petersonin ja Seligmanin kaksikymmentäneljä luonteenvahvuutta lukeutuvat kukin yhteen päähyveeseen. Viisauden hyveeseen kuuluvat luovuus, uteliaisuus, arviointikyky, oppimisen ilo sekä näkökulmanottokyky. Rohkeuden hyveeseen kuuluvat urheus, sinnikkyys, rehellisyys ja innokkuus. Inhimillisyyden hyveeseen sen sijaan kuuluvat rakkaus, ystävällisyys ja sosiaalinen älykkyys. Oikeudenmukaisuuden hyveeseen sijoittuvat ryhmätyötaidot, reiluus ja johtajuus. Kohtuullisuuden hyveen alle kuuluvat anteeksiantavuus, vaatimattomuus, harkitsevaisuus sekä itsesäätely. Henkisyyden hyveeseen kuuluvat kauneuden ja erinomaisuuden arvostus, kiitollisuus, toiveikkuus, huumorintaju sekä hengellisyys.

Luonteenvahvuuksien käyttö vahvistaa lasten minäpystyvyyden ja onnellisuuden tunnetta!

Luonteenvahvuuksia eskariluokassa

Positiivinen psykologia tarjoaa myös lapsille välineitä hyvään elämään. Aikuisten tärkeänä tehtävänä on tutustuttaa lapset luonteenvahvuuksiin, jotta lapset voivat oppia tunnistamaan omia vahvuuksiaan. Näin lapset oppivat selviämään eteen tulevista haasteista.

”Katsotaanko tämän viikon luonteenvahvuus?” kuului usein innokkaasti maanantaiaamuna esikoululuokassani. Käsinukke nimeltä Vahvuusvaris kiersi näyttämässä lapsille viikon luonteenvahvuuden kuvaa ja lapset saivat sen jälkeen kertoa, mitä kuvassa tapahtui ja miettiä, mikähän luonteenvahvuus voisi tällä kertaa olla kyseessä. Lapset saivat myös kertoa, millaisessa tilanteessa ovat vahvuutta joskus käyttäneet ja miten kyseistä vahvuutta voisi käyttää esikoulussa. Ydinvahvuuksiin tutustuimme ensimmäisenä ja näitä olivat itsesäätely, sinnikkyys ja myötätunto. Muita luonteenvahvuuksia, joihin tutustuimme olivat muun muassa huumorintaju, ystävällisyys, reiluus, innokkuus, luovuus, kiitollisuus, rakkaus, oppimisen ilo, sinnikkyys, sosiaalinen älykkyys sekä rohkeus.

Esikoulupäivien aikana havainnoimme lapsia entistäkin tarkemmin ja jos huomasimme lapsen käyttävän jotain tiettyä luonteenvahvuutta, kirjoitimme vahvuusvihkoomme ylös lapsen nimen, käytetyn luonteenvahvuuden sekä tilanteen jossa vahvuutta käytettiin, jotta muistaisimme aina päivän päätteeksi loppupiirissä kertoa kaikille lapsille yhteisesti näistä tärkeistä tilanteista. Luonteenvahvuuskortit olivat aina luokkamme liitutaululla esillä sitä mukaa, mitä luonteenvahvuutta milloinkin harjoiteltiin. Tutustuimme siis uuteen luonteenvahvuuteen aina viikon verran. Lapset ansaitsivat pieniä kultaisia tähtitarroja, joihin kirjoitimme aina heidän nimensä ja lapsi sai käydä viemässä oman nimellä varustetun tähden sen luonteenvahvuuden viereen, jota olimme kyseisen päivän aikana huomanneet hänen käyttävän. Voi sitä ilon ja ylpeyden määrää, mikä lasten silmissä loisti siinä tilanteessa joka ikinen kerta.

Tähtien kerääminen johti myös siihen, että lapset itse halusivat jopa taputtaa aina niille, jotka olivat tähden ansainneet. Tähtiä ansaittiin joka viikko myös aiemmin opetelluista luonteenvahvuuksista, ei siis pelkäästään siitä mitä milläkin viikolla harjoiteltiin. Tietysti pidimme huolen siitä, että jokainen lapsi ansaitsi tähden aina joskus ja jotta jokainen sai vuorollaan kokea myös onnistumisen hetkiä. Lapset alkoivat hyvin nopeasti muistuttelemaan toisiaan luonteenvahvuuksien käytöstä. Lähes joka päivä muun muassa piirihetkillä kuului usein jonkun lapsen suusta: ”Nyt muistakaa se itsesäätely!” 

Luonteenvahvuuksien käyttöönotto ei opeta pelkästään lapsia, vaan myös meitä aikuisia. Opimme paremmin näkemään, millaisissa tilanteissa mitäkin luonteenvahvuutta käytettiin ja muistamme myös paremmin kehua ja aktiivisesti huomata hyvää. Jokaisesta on varmasti paljon mukavampaa antaa lapselle positiivista palautetta, kuin negatiivista. Negatiivisuuteen väsyy niin lapsi kuin aikuinenkin. Hyvän huomaaminen sen sijaan auttaa lasta huomaamaan, että hän osaa ja pystyy. Me aikuisetkin tiedämme, kuinka mukavalta kehun kuuleminen tuntuu. Täytyy kuitenkin muistaa, että kehun on oltava aito, jotta sillä olisi vaikutusta lapseen. Lapsi kyllä tunnistaa, tuleeko kehu suoraan sydämestämme vai ei. Kehuessamme lasta, meidän on tärkeä muistaa kehua lasta niin, että hän tietää mistä saa kiitosta. Yhden päivän aikana lukemattomia tilanteita, joissa voimme kehua lapsi. ”Hienoa! Söit kaiken, vaikka ruoka ei oikein meinannut maistua, olit todella sinnikäs!” ”Onpa kiva nähdä, kuinka innokkaasti haluat lähteä kouluun!” ”Olitpa ystävällinen, kun autoit veljeäsi vetoketjun laitossa!” ”Kiitos että kerroit totuuden maljakon rikkoutumisesta, olit todella rehellinen!”

Jokainen lapsi tarvitsee huomiota ja jollain tavalla hän sen myös hankkii, usein kuitenkin myös huonolla käytöksellä. Negatiivinenkin huomio on lapselle huomion saamista ja jos lapsi on tottunut saamaan huomiota huonolla käytöksellään, ainoa ”ulospääsy” tällaisesta kierteestä on ruveta huomaamaan hyvää. Lapsen käytös kokee takuuvarmasti täyskäännöksen, kun lapsi näkee tulevansa huomatuksi hyvästä käytöksestään ja osaamisestaan. Hyvän huomaaminen kasvattaa myös lapsen itsetuntoa, sillä hän kokee tulevansa hyväksytyksi. 

Hyvän huomaamisella on positiivista vaikutusta myös aikuiseenkin. Kehuminen vaikuttaa sekä aikuiseen että lapseen valtavan positiivisesti, kun sen sijaan torumisen tai kieltämisen vaikutus on aivan päinvastainen. Kasvattajina joudumme tietysti välillä myös kieltämäänkin, mutta jos muistamme tarpeeksi paljon keskittyä hyvän huomaamiseen, eli kehumiseen, sitä vähemmän joudumme antamaan lapselle negatiivista palautetta, koska lapsi tietää, mitä häneltä odotetaan. Jokainen lapsi on hyvä, taitava ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Meidän täytyy vain ruveta löytämään näitä lapsen huippuhetkiä ja kehua onnistumisista, jotta myös lapsi oppisi tunnistamaan näitä onnistumisen hetkiä itsessään. Antamamme kehut kartuttavat lasten käsitystä omista vahvuuksistaan. Kun lapset tietävät omat vahvuutensa, heidän on helpompi suunnata toimintaansa ja asettaa itselleen saavutettavissa olevia tavoitteita. Vahvuuden kokemus on yhteydessä itsearvostukseemme, joten on tärkeää että jokainen osaisi nimetä joitakin omista vahvuuksistaan.

Kun tunnistamme omia vahvuuksiamme, tulevaisuuden odotuksemme ovat positiivisempia ja itsetuntomme vahvistuu. Vahvuuksien tunnistaminen on yhteydessä myös koulussa menestymiseen. Vahvuuksia kehittämällä lapsi oppii hyödyntämään ja käyttämään niitä apunaan myös sellaisissa tilanteissa, joissa hänen tulee kehittyä. Näin lapsi pystyy selviytymään haastavista tilanteista. Haastavissa tilanteissa lapsi voi käyttää esimerkiksi huumorintajuaan, rohkeuttaan ja sinnikkyyttään. Kun lapsi toteuttaa vahvuuksiaan haastavissa tilanteissa, hän tarvitsee näiden tilanteiden huomiointia aikuisen kehujen avulla, jolloin lapsi voi toimia vastaavanlaisissa tilanteissa jatkossakin samalla tavalla.

Kun olemme kiitollisia ihan pienistäkin asioista omassa elämässämme, kiitollisuutta tuottavat asiat lisääntyvät elämässämme. Jokaisena päivänä on tärkeä miettiä, mistä asioista voi tänään olla kiitollinen. Se lisää hyvää oloa, kohottaa vireystilaa ja saa meidät tuntemaan olomme hyväksi. Kun esimerkiksi kiitämme lapsen kuullen siitä, että aurinko paistaa, lapsikin oppii olemaan kiitollinen samasta asiasta. Näin arjen pienetkin ilon hetket juurtuvat osaksi lasta.

Emmehän me halua omalla palautteellamme lannistaa lapsia, vaan pikemminkin innostaa heitä oppimaan lisää ja ymmärtämään, että he pystyvät ihan mihin vain. Pelkkiin epäonnistumisiin keskittyminen laskee lasten oppimismotivaatiota ja saa heidät miettimään liikaa tekemiään virheitä ja epäonnistumisia. Meidän aikuisten myötätunnolla on valtava merkitys lasten hyvinvoinnin kannalta. Ollessamme myötätuntoisia lasta kohtaan ja hyväksymällä lapsen kaikkine tunteineen, vahvistamme lapsen tunnetta siitä, että hänet hyväksytään omana itsenään ja hän riittää juuri sellaisena kuin hän on. Positiivinen psykologia auttaa meitä vahvistamaan myönteisiä tunteita arjessamme.

Hyvää huomaamalla voimme antaa muille ympärillämme oleville mallia siitä, miten positiivisia asioita tehdään arjessa näkyväksi ja mikä vaikutus sillä meihin on. Jotta voimme muokata ajatteluamme haluamaamme suuntaan, tulee meidän ensin tulla tietoisiksi omasta ajattelustamme. Yhdenkin ihmisen näkyvä positiivisuus voi auttaa saamaan muutkin miettimään uudelleen omaa ajattelutapaa.

Mitä tarkoittaa positiivinen kasvatus?

Positiivisen kasvatuksen keskiössä ovat lasten osallisuus, vahvuudet, myönteiset tunteet sekä oppimisen ilon kokeminen. Positiivisessa kasvatuksessa korostuvat lapsen ja aikuisen välinen yhteys, jossa korostuvat molemminpuolinen kunnioitus ja aikuisen empaattisuus.

Positiivinen kasvatus perustuu positiiviseen psykologiaan. Positiivinen kasvatus perustuu käsitykseen lapsesta aktiivisena toimijana ja erilaisten yhteisöjen jäsenenä. Tavoitteena on tukea lasten hyvinvointia ja oppimista sekä päiväkodin että koulujen arjessa. Positiivisen kasvatuksen määritelmän mukaan lapsen hyvinvointi ja oppiminen luovat mahdollisuuden tunteiden ja kokemusten ilmaisuun, itsensä toteuttamiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja merkityksenantoon. Lapsen onnistumiset ja yrittämiset huomioidaan positiivisesti, jolloin ne myös lisääntyvät arjessa.

Positiivinen kasvatus pohjautuu ajatukseen, että lasten oppiminen ja hyvinvointi rakentuvat eri ympäristöjen ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa. Huomion kohteena ovat ne asiat ja lapselle sosiaaliset merkitykset, jotka tuottavat hyvää oloa. Vaikeuksia lähestytään positiivisesta näkökulmasta ilman, että niitä lähdetään sivuuttamaan lapsen elämästä. Vaikeudet nähdään ennenkaikkea kasvattavina ja eheyttävinä kokemuksina. Yhteisöllinen, myönteinen toimintakulttuuri ja sen rakentamat sosiaaliset suhteet tukevat lasten osallisuutta, oppimista sekä hyvinvointia. Oppimisen lähteinä toimivat myös yhteiset, myönteiset kokemukset ja elämykset.

Positiivisen kasvatuksen tavoitteena on ymmärtää lasta ja lapsen elämää hänen omasta näkökulmastaan. Myönteisiä tunteita pidetään tärkeinä oppimisen ja hyvinvoinnin voimavaroina. Lapset omaksuvat helpommin uusia asioita myönteisten tunteiden vallassa, kykenevät paremmin arvioimaan uudelleen omaa toimintaansa ja oppivat uusia ajattelutapoja. Lapsen tunnetilojen ja kokemusten tunnistaminen, dokumentointi ja jakaminen edistävät lasten kokonaisvaltaista oppimista sekä hyvinvointia. Lapsen vahvuuksien tunnistamista pidetään positiivisessa kasvatuksessa oppimisen ja hyvinvoinnin tukemisen edellytyksenä.

Vaikka kodilla onkin lapsen tärkein kasvatustehtävä, on koulun ja päivähoidon tarjoamalla kasvatuksella ja opetuksella avainasema lasten elinoloista aiheutuvien erojen tasoittajana ja kehityksen turvaajana. Erilaisten toimintaympäristöjen tehtävänä on tukea lasten hyvinvointia, oppimista sekä kehitystä. Positiivisessa kasvatuksessa lasten osallisuutta ja huomioimista tuetaan antamalla mahdollisuuksia oman kokemusmaailman dokumentointiin. Aikuisen tunnistaessa ja nimetessä lapsen tunteita ja kokemusmaailmaa, voimme luoda lisää niitä tilanteita, joissa lapset kokevat myönteisiä tunteita. Näin autamme lapsia jakamaan kokemaansa muiden kanssa ja samalla vahvistamme heidän kykyään arvostaa itseään ja muita.

Lasten osallisuutta lisäämällä vahvistamme heidän minäkuvaansa, positiivista kommunikaatiota ja yhteisöllisyytä. Osallisuutta on mahdollisuus lisätä niin kotona kuin päivähoidossa ja koulussakin. Lapsen osallisuutta ja päätöksentekokykyä voidaan tukea kotona antamalla lapselle ikätason mukaisia mahdollisuuksia valintojen tekemiseen. Lapsi voi esimerkiksi valita kahdesta vaihtoehdosta, kumman paidan hän haluaa laittaa päälleen tai kummasta mukista hän haluaa juoda maitonsa. Päivähoidossa ja koulussa lasten osallisuutta lisätään ottamalla opetuksessa huomioon lasten mielenkiinnon kohteet. Lasten oppiminen ja mielekkyys opittavaa asiaa kohtaan kasvavat, kun lapsi saa toimia omista mielenkiinnonkohteistaan käsin.

Meidän tulee tietoisesti kiinnittää huomiomme hyvään lasten kasvatuksessa, jotta lapset oppivat näkemään hyvää itsessään ja toisissaan. Ennenkaikkea suurin merkitys sillä on lasten onnellisuuteen ja menestykseen omassa elämässään. Tunteita nimeämällä ja vahvuuksia tunnistamalla lasten kyky uskoa itseensä ja omiin kykyihin vahvistuu. Lasten myönteisen kokemusmaailman tukeminen ei vaadi meiltä suuria uhrauksia, vaan herkkyyttä kuulla lapsia ja heidän kokemuksiaan sekä arvostaa heitä sellaisina kuin he ovat. Positiivisessa kasvatuksessa lapsi hyväksytään ja nähdään juuri sellaisena kuin hän on. Kasvatusta toteutetaan lempeydestä käsin ja lapsen mielipiteitä kunnioitetaan. Lasta autetaan näkemään itsensä hyvänä ja tärkeänä sekä tuetaan ikätasoisesti pärjäämään erilaisissa tilanteissa. Lapsen ja vanhemman yhteyden laatu osoittaa lapselle, millainen hän on.

Mikä voi horjuttaa onnellisuuttamme?

Ilmastonmuutoksen, koronaviruksen sekä Ukrainassa käytävän sodan vaikutukset hajottavat helposti yhteisöllisyyttämme mutta kaikesta tästä huolimatta meidän on tärkeä muistaa keskittyä oleelliseen, eli elämään ja siihen, mikä sen todellinen tarkoitus on. Kaikesta ympärillä olevasta huolen määrästä huolimatta, voimme olla onnellisia ja meillä on siihen myös oikeus. Positiivinen psykologia ja sen keinot vahvistavat tutkitusti onnellisuuttamme jokapäiväisessä arjessamme. Vain oman onnellisuutemme avulla, voimme auttaa myös ympärillämme olevia olemaan onnellisia ja kiitollisia kaikesta siitä, mitä meillä on. Elämme kuitenkin yltäkylläisyyden maailmassa, jossa kaikki on meille mahdollista, jos vain haluamme itse uskoa siihen ja olla optimistisia. Kiitollisuus ja optimismi vievät meitä elämässä eteenpäin ja pitävät mielemme terveinä, vaikka ympärillämme tapahtuukin huolestuttavia asioita. Elämässä tapahtuu paljon asioita, joille me emme yksinkertaisesti mahda mitään, eikä meidän ole tällöin syytä antaa näiden asioiden vaikuttaa omaan onnellisuuteemme, sillä niin kauan kuin on elämää, on myös toivoa kaikesta siitä hyvästä, minkä jokainen meistä voi itselleen saada.

Kommentoi alle, mitkä keinot lisäävät onnellisuutta juuri sinun arjessasi?

Tervetuloa seuraamaan minua myös instagramin puolelle: lapsenkasvatus

Jätä kommentti