Taaperon uni on yksi haastavimpia ja kysymyksiä herättäviä aiheita vanhemmuudessa. Monet vanhemmat ovat kohdanneet vaikeuksia taaperon nukkumisessa tai yöllisissä heräilyissä.

Tämä artikkeli kertoo taaperon unentarpeesta, yleisimmistä uniongelmista sekä antaa vinkkejä, joiden avulla taapero saadaan nukkumaan paremmin. Taaperon uni vaikuttaa moniin elämän osa-alueisiin. Riittävä uni tukee lapsen fyysistä kasvua ja kehitystä, sillä unen aikana erittyy kasvuhormonia. Uni vaikuttaa myös kognitiivisiin toimintoihin, kuten muistiin ja oppimiseen. Hyvin levännyt lapsi oppii ja omaksuu uusia taitoja paremmin.

Lisäksi taaperon uni auttaa lasta säätelemään tunteita, mikä vähentää ärtyisyyttä ja parantaa sosiaalisia taitoja. Taaperon nukuttaminen vaatii joskus vanhemmalta paljon kärsivällisyyttä ja aikaa, mutta johdonmukaisuus palkitaan kyllä ajanmittaan. Hyvin nukkunut taapero on usein iloisempi, keskittyneempi ja kykenee käsittelemään pettymyksiä paremmin kuin väsynyt lapsi. Jos vauvan uni ja siihen liittyvät ongelmat ovat teillä ajankohtaisia, klikkaa linkkiä, mutta jos kamppailet taaperon uniongelmien kanssa, jatka lukemista.

Lapsen unentarve

Pienen lapsen unentarve on keskimäärin 11-14 tuntia vuorokaudessa ja siihen sisältyy yleensä yhdet päiväunet. Jokainen lapsi on kuitenkin yksilö ja unentarpeen määrä voi vaihdella lapsen temperamentin ja aktiivisuuden mukaan.

Hyvin nukutun yön jälkeen taapero on virkeä, iloinen ja valmis päivän uusiin haasteisiin. Riittävällä unella on suuri merkitys lapsen kasvulle ja kehitykselle. Uni vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin, kuten oppimiseen ja muistiin, sekä tunne-elämään. Lapsen unentarve vaihtelee iän mukaan ja on tärkeää ymmärtää, että unentarve vähenee pikkuhiljaa lapsen kasvaessa. Esimerkiksi 1-3 vuoden iässä taaperot tarvitsevat vielä usein päiväunia, mutta niiden tarve voi vähentyä vähitellen ja noin 4-5 vuoden iässä monet lapset luopuvat päiväunista kokonaan. Vanhempien tehtävänä on tunnistaa lapsen yksilölliset unentarpeet ja varmistaa, että lapsi saa riittävästi lepoa.

Unentarpeen merkitys kehitykselle

Taaperon uni on erityisen tärkeää kehitykselle. Lapsen aivot kehittyvät valtavasti ensimmäisten vuosien aikana ja uni on olennainen osa tätä kehitystä. Unen aikana aivot käsittelevät päivän aikana opittuja asioita ja muodostavat uusia yhteyksiä, mikä edistää oppimista ja muistia. Lisäksi uni auttaa lasta säätelemään tunteitaan – hyvin levännyt lapsi on usein kärsivällisempi ja tyytyväisempi verrattuna väsyneeseen lapseen, joka saattaa reagoida herkemmin ja olla kiukkuinen.

Uni tukee myös fyysistä kasvua, sillä unen aikana kehossa erittyy kasvuhormonia, joka on tärkeä lapsen fyysiselle kehitykselle. Riittämätön uni voi vaikuttaa kielteisesti lapsen kasvuun ja yleiseen hyvinvointiin, ja siksi on tärkeää luoda hyvät unta tukevat rutiinit jo varhaisesta iästä alkaen.

Kuinka paljon unta lapsi tarvitsee?

Taaperon unentarve on yksilöllinen, mutta keskimäärin 1-2-vuotiaat tarvitsevat noin 11-14 tuntia unta vuorokaudessa, johon sisältyy yleensä yhdet päiväunet. 3-5-vuotiailla lapsilla unentarve on noin 10-13 tuntia vuorokaudessa ja päiväunien pituus vähenee vähitellen, kun lapsi kasvaa. Tärkeintä on seurata lapsen vireystilaa ja käyttäytymistä – jos lapsi vaikuttaa iloiselta ja energiseltä, unentarve on todennäköisesti täyttynyt, mutta jos lapsi vaikuttaa ärtyneeltä ja väsyneeltä, kannattaa tarkastella unen määrää ja laatua.

Vinkkejä riittävän unen turvaamiseen

Hyvät unirutiinit ovat avainasemassa lapsen unentarpeen täyttämisessä. Selkeä ja toistuva iltarutiini, kuten kylpy, iltasatu ja rauhallinen hetki yhdessä, auttaa lasta valmistautumaan uneen ja luo turvallisuuden tunnetta. Rutiinien lisäksi ympäristön merkitys on tärkeä – makuuhuoneen tulisi olla rauhallinen, hämärä ja mukavan viileä, jotta lapsi voi nukkua hyvin. Myös säännöllinen unirytmi auttaa lasta sopeutumaan uneen paremmin.

Päiväunet ovat erityisen tärkeitä pienille lapsille ja niiden pituus ja ajoitus voivat vaikuttaa myös yöunen laatuun. Liian myöhään iltapäivällä nukutut päiväunet voivat vaikeuttaa nukahtamista illalla, joten on hyvä ajoittaa päiväunet aikaisempaan ajankohtaan. Toisaalta, jos lapsi on selvästi väsynyt ja tarvitsee päiväunet, niiden väliin jättäminen voi johtaa yliväsymykseen ja heikentää yöunen laatua.

Lisäksi fyysisellä aktiivisuudella on tärkeä rooli lapsen unessa. Päivittäinen liikunta auttaa lasta kuluttamaan energiaa ja tekee nukkumaanmenosta helpompaa. On kuitenkin hyvä muistaa, että liian villit leikit juuri ennen nukkumaanmenoa voivat vaikeuttaa rauhoittumista, joten iltaisin kannattaa suosia rauhallisia aktiviteetteja.

Yksilöllisyys unentarpeessa

Jokainen lapsi on yksilö, ja unentarpeen määrä voi vaihdella huomattavasti lapsesta toiseen. Toiset lapset saattavat tarvita enemmän unta ja kaipaavat vielä päiväunia nelivuotiaina, kun taas toiset voivat pärjätä vähemmällä unella jo aikaisemmin. Vanhempien on tärkeää kuunnella omaa lastaan ja arvioida hänen vireystilaansa. Jos lapsi vaikuttaa tyytyväiseltä ja jaksaa päivän askareet hyvin, hänen unentarpeensa täyttyy todennäköisesti riittävästi.

Riittävän unen turvaaminen on yksi vanhemmuuden tärkeimmistä tehtävistä, sillä se vaikuttaa lapsen hyvinvointiin, kehitykseen ja tunne-elämään. Tunnistamalla lapsen yksilölliset unentarpeet ja luomalla turvallisen, rauhallisen ympäristön sekä johdonmukaiset rutiinit, vanhemmat voivat tukea lapsensa hyvää unta ja antaa hänelle parhaat mahdolliset eväät kasvuun ja oppimiseen.

Taaperon uniongelmat

Taaperon uniongelmat voivat ilmetä monella eri tavalla ja syitä voi olla monenlaisia. On monia eri syitä siihen, miksi taaperon uni häiriintyy. Tässä muutamia yleisimpiä uniongelmia, joita taaperot voivat kohdata:

Nukahtamisvaikeudet ovat yksi yleisimmistä uniongelmista taaperoilla. Monesti taapero voi olla liian väsynyt tai liian kiihtynyt nukahtaakseen. Rutiinien puuttuminen tai muuttuvat aikataulut voivat myös hankaloittaa nukahtamista. Joillakin taaperoilla mielikuvituksen kehittyminen voi aiheuttaa pelkoja, kuten pelkoa pimeästä tai mielikuvitusolentoja, jotka tekevät nukahtamisesta vaikeampaa.

Toistuvat yölliset heräilyt voivat olla raskaita koko perheelle. Taaperot voivat herätä yöllä monista syistä, kuten eroahdistuksesta, hampaiden puhkeamisesta tai siitä, että eivät pysty rauhoittumaan itsenäisesti. Taaperon on tärkeää oppia taidot rauhoittua takaisin uneen, mutta tämä voi viedä aikaa, ja vanhempien tulee olla kärsivällisiä. Lapsen turvaa lisäävät tekijät, kuten pehmolelu, rauhoittava musiikki tai selkeä unirutiini, voivat auttaa heräilyjen vähentämisessä.

Päiväunien vastustaminen on yleinen haaste, erityisesti kun taapero alkaa siirtyä pois päivittäisistä päiväunista. Tämä voi aiheuttaa kiukuttelua ja iltaisin yliväsymystä, joka taas vaikeuttaa nukahtamista. On tärkeää seurata lapsen merkkejä ja sopeuttaa päiväunien määrää ja ajankohtaa sen mukaan, miten lapsi käyttäytyy ja kuinka paljon hän näyttää tarvitsevan lepoa.

Aikaiset herätykset. Jotkut taaperot heräävät erittäin aikaisin aamulla, mikä voi olla vanhemmille uuvuttavaa. Syynä voi olla liian aikaisin nukkumaanmeno, mutta toisinaan myös ympäristön häiriötekijät, kuten valon määrä aamulla, voivat aiheuttaa aikaisia herätyksiä. Pimentävät verhot ja selkeän unirytmin ylläpitäminen voivat auttaa tässä haasteessa.

Ylivirittyneisyys iltaisin. Jos taapero on liian virittynyt tai aktivoitunut iltaan mennessä, voi nukahtaminen olla hankalaa. Tämä voi johtua siitä, että iltaan on sijoitettu liikaa virikkeitä tai leikkiä, jotka estävät lasta rauhoittumasta. Tärkeää on varmistaa, että iltaan kuuluu rauhallisia ja rentouttavia hetkiä, jotta lapsi pystyy valmistautumaan uneen.

Taapero herää yöllä huutamaan

Kun taapero herää yöllä huutamaan, voi olla vaikea ymmärtää, mistä huutaminen johtuu. Pienet taaperot eivät vielä itse osaa kertoa, mikä on vikana. Syitä voi olla monia mutta yleensä huutamisen syynä on hampaiden puhkeaminen ja siitä aiheutuva kipu tai yölliset kauhukohtaukset.

On tärkeää ymmärtää myös, että yölliset heräilyt ovat normaalia kehitysvaihe monille taaperoille ja ne johtuvat usein fyysisistä, psykologisista ja ympäristöllisistä tekijöitä.

Kauhukohtaukset ja painajaiset ovat yleisiä syitä taaperoiden yölliseen huutamiseen. Kauhukohtaus on tila, jossa lapsi voi herätä itkien tai huutaen, mutta ei välttämättä ole tietoinen ympäristöstään. Tämä on erityisen yleistä taaperoilla, jotka siirtyvät syvän unen vaiheesta pinnallisempaan uneen, jolloin pelottava mielikuva tai tunne voi aktivoitua. Painajaiset puolestaan voivat olla seurausta päivän aikana koetuista jännittävistä asioista, jotka päätyvät taaperon uneen.

Eroahdistus on toinen merkittävä tekijä. Yöllä herätessään lapsi saattaa huomata vanhemman puuttuvan viereltä ja tuntea itsensä hämmentyneeksi tai turvattomaksi, mikä johtaa huutamiseen ja lohdutuksen tarpeeseen.

Hampaan puhkeaminen voi myös aiheuttaa kipua ja epämukavuutta, mikä herättää lapsen yöllä. Hampaat puhkeavat usein 1-3 vuoden iässä ja kipu voi häiritä unta erityisesti silloin, kun lapsi yrittää siirtyä syvästä unesta takaisin kevyempään uneen.

Fysikaaliset tekijät, kuten nälkä tai täysi vaippa, voivat myös aiheuttaa yöllistä heräämistä ja huutamista. Taaperon aineenvaihdunta on nopea ja jos hän ei ole syönyt riittävästi ennen nukkumaanmenoa, hän voi herätä nälän tunteeseen. Vastaavasti märkä vaippa voi aiheuttaa epämukavuutta, joka herättää lapsen.

Unirytmin muutokset ja ympäristötekijät, kuten liian kuuma tai kylmä huone, melu tai valon määrän vaihtelu, voivat vaikuttaa taaperon uneen. Myös muutokset rutiineissa, kuten matkustaminen tai päiväkodin aloittaminen, voivat tehdä unesta katkonaisempaa ja aiheuttaa yöllistä heräilyä.

On hyvä muistaa, että yöllinen herääminen on yleensä ohimenevää ja osa normaalia lapsen kehitystä. Vanhemmat voivat auttaa taaperoa oppimaan rauhoittumaan itse, mutta siihen tarvitaan johdonmukaisuutta, turvallista ympäristöä ja rutiineja, jotka tukevat lapsen unta.

Miksi taapero ei nukahda?

Taaperon nukahtaminen voi joskus olla vaikeaa ja tähän voi olla monia syitä. Tässä muutamia yleisimpiä syitä, miksi taapero ei nukahda:

Yliväsymys: Yliväsynyt taapero voi olla vaikea saada nukkumaan, koska keho alkaa tuottaa stressihormoneja, jotka vaikeuttavat nukahtamista.

Epäjohdonmukainen rutiini: Taaperot hyötyvät selkeästä ja toistuvasta unirutiinista. Ilman johdonmukaista aikataulua nukahtaminen voi olla haasteellista.

Pelot ja levottomuus: Taaperot saattavat pelätä pimeää tai kärsiä eroahdistuksesta. Tämä voi tehdä nukkumaanmenosta vaikeaa.

Liiallinen stimulaatio: Ennen nukkumaanmenoa liiallinen television katselu tai leikkiminen voi aktivoida taaperoa liikaa, mikä vaikeuttaa rauhoittumista.

Miten saada taapero nukkumaan?

Mikäli taapero ei nukahda helposti, on olemassa muutamia keinoja, joilla voit helpottaa lapsesi nukkumaanmenoa ja tukea hänen unirytmiään:

Johdonmukainen iltarutiini: Luo rauhoittava ja selkeä iltarutiini, joka sisältää esimerkiksi kylvyn, iltasadun ja halauksen. Rutiinit tuovat turvallisuudentunnetta ja auttavat lasta ennakoimaan, milloin on aika nukkua.

Rauhallinen ympäristö: Tee makuuhuoneesta rauhallinen paikka, jossa ei ole liikaa virikkeitä. Himmennä valot ja varmista, että ympäristö on mukavan viileä ja hiljainen.

Vältä sokeripitoisia ruokia illalla: Sokeripitoiset ruuat ja juomat voivat aktivoida lasta ja vaikeuttaa nukahtamista.

Fyysinen aktiivisuus päivällä: Varmista, että taaperosi saa riittävästi liikuntaa päivän aikana, sillä fyysinen aktiivisuus parantaa myös unen laatua, jolloin taaperon uni on parempaa. Liian myöhään illalla tapahtuva leikki saattaa kuitenkin tehdä nukahtamisesta vaikeaa.

Miten saada taapero nukahtamaan omaan sänkyyn?

Taaperon opettaminen nukahtamaan omaan sänkyyn voi olla haasteellista, mutta se on tärkeä askel itsenäisen nukahtamisen tukemisessa. Tässä muutamia vinkkejä, jotka voivat auttaa taaperoa nukahtamaan omaan sänkyynsä:

Luo turvallinen ja mukava nukkumisympäristö: Taaperon oma sänky tulisi olla paikka, jossa hän tuntee olonsa turvalliseksi ja mukavaksi. Pehmeät peitot, mieluisa pehmolelu ja rauhoittavat värit voivat auttaa tekemään sängystä houkuttelevan paikan nukkua.

Johdonmukainen nukkumaanmenorutiini: Yhtenäinen ja rauhallinen iltarutiini, kuten kylpy, iltasatu ja halaukset, auttaa taaperoa ymmärtämään, että nukkumaanmeno lähestyy. Kun nukkumaanmeno tapahtuu samassa järjestyksessä joka ilta, lapsi osaa ennakoida tapahtumat ja tuntee olonsa turvalliseksi.

Rauhoittumisaika ennen nukkumaanmenoa: Varmista, että taaperolla on riittävästi aikaa rauhoittua ennen nukkumaanmenoa. Liian paljon stimuloivaa toimintaa juuri ennen unia voi vaikeuttaa omaan sänkyyn nukahtamista. Rauhalliset aktiviteetit, kuten lukeminen tai hiljainen leikki, voivat auttaa siirtymään nukkumaanmenotunnelmaan.

Harjoittele itsenäistä nukahtamista: Harjoittele itsenäistä nukahtamista vähitellen. Voit esimerkiksi istua taaperon sängyn vieressä ja vähitellen siirtyä kauemmas sängystä, kunnes lapsi oppii nukahtamaan itsenäisesti. Tämä auttaa lasta tottumaan omaan sänkyynsä ja vähentää tarvetta vanhemman läsnäololle.

Anna lapselle aikaa sopeutua: Omaan sänkyyn nukahtaminen voi viedä aikaa ja lapsen sopeutumista on hyvä tukea lempeästi mutta johdonmukaisesti. Jos taapero nousee sängystä, vie hänet rauhallisesti takaisin ja muistuta, että nyt on nukkumaanmenoaika. Johdonmukaisuus on avainasemassa, jotta lapsi ymmärtää, mitä häneltä odotetaan.

Palkitse onnistumiset: Kehuminen ja positiivinen palaute voivat auttaa taaperoa tuntemaan ylpeyttä omista saavutuksistaan. Palkitse lasta pienillä asioilla, kuten esimerkiksi tarratauluun laitettavilla tarroilla, kun hän onnistuu nukahtamaan omaan sänkyynsä. Tämä lisää lapsen motivaatiota oppia nukahtamaan itsenäisesti.

Näiden keinojen avulla taapero voi oppia nukahtamaan omaan sänkyynsä ja tuntemaan olonsa turvalliseksi siellä. Vanhemman kärsivällisyys ja johdonmukaisuus ovat tärkeitä, jotta lapsi voi saavuttaa itsenäisen unikäytöksen ja saada rauhallisia unia omassa sängyssään.

Miksi taapero herää yöllä?

Yölliset heräämiset ovat tavallisia taaperoiden keskuudessa. On muutamia syitä, miksi taapero saattaa herätä keskellä yötä:

Unisyklien muutokset: Taaperot käyvät läpi useita unisyklien vaiheita yön aikana ja herääminen niiden välissä on normaalia. Heillä ei kuitenkaan aina ole taitoa rauhoittua uudelleen uneen itsenäisesti.

Eroahdistus: Taapero saattaa herätä yöllä ja kaivata vanhemman läsnäoloa. Tämä liittyy usein kehityksellisiin vaiheisiin ja taaperoiden lisääntyneeseen tietoisuuteen ympäristöstään.

Hampaat: Hampaiden puhkeaminen voi aiheuttaa kipua ja epämukavuutta, mikä häiritsee unta.

Kauhukohtaus: Vaikka kauhukohtaukset eivät ole kovin yleisiä taaperoilla, ne voivat olla syynä yöllisiin heräilyihin ja itkuun. Näissä tapauksissa on hyvä pitää itsensä rauhallisena ja lohduttaa lasta. Taaperon uni pääsee taas jatkumaan kun hän huomaa olevansa turvassa eikä hänellä ole hätää.

Milloin taaperon yöheräily loppuu?

Monet vanhemmat pohtivat, milloin yölliset heräämiset loppuvat. Valitettavasti tähän ei ole yksiselitteistä vastausta, sillä jokainen lapsi on yksilöllinen. Useimmilla taaperoilla yöheräily vähenee ja loppuu kokonaan noin 3-4 vuoden iässä, kun lapsi oppii rauhoittumaan itsenäisesti ja tuntee olonsa turvalliseksi omassa sängyssään. Johdonmukaiset rutiinit, lapsen tarpeisiin vastaaminen ja yhteisen ajan antaminen auttavat kuitenkin vähentämään heräilyjä ajan mittaan.

1-vuotiaan unitaantuma

Yksi yleisistä haasteista, jonka vanhemmat kohtaavat taaperoiden unessa, on 1-vuotiaan unitaantuma. Unitaantuma on kehitysvaihe, jossa aiemmin hyvin nukkunut lapsi alkaa yhtäkkiä kokea uniongelmia, kuten yöllisiä heräilyjä, päiväunien vastustamista tai vaikeutta nukahtaa iltaisin.

Tämä vaihe on usein yhteydessä lapsen nopeaan kehitykseen ja uusien taitojen oppimiseen.

1-vuotiaan unitaantuman taustalla on usein fyysisiä ja kognitiivisia muutoksia. Tällöin lapsi oppii uusia taitoja, kuten kävelyä, puhumista tai sosiaalisia vuorovaikutustaitoja, ja nämä uudet taidot voivat aktivoida lapsen mieltä myös yöaikaan. Lisäksi 1-vuotiaat voivat kärsiä eroahdistuksesta, mikä voi tehdä nukkumaanmenosta vaikeampaa, sillä lapsi kaipaa vanhemman läheisyyttä erityisesti iltaisin ja yöllä.

Unitaantuma voi myös liittyä muutoksiin lapsen unirytmissä. Tässä iässä monet lapset siirtyvät kahdesta päiväunesta yhteen, mikä voi aiheuttaa tilapäistä häiriötä unirytmiin. Myös hampaiden puhkeaminen voi aiheuttaa epämukavuutta, joka häiritsee unta.

Vanhempien kannattaa olla johdonmukaisia unta tukevissa rutiineissa unitaantuman aikana. Turvallinen ja rauhallinen unirutiini, kuten iltasatu ja halaus, voivat auttaa lasta rauhoittumaan. On tärkeää antaa lapselle riittävästi aikaa rauhoittua ennen nukkumaanmenoa ja tarvittaessa lohduttaa häntä yöllä, jotta hän tuntee olonsa turvalliseksi. Tämä vaihe on yleensä väliaikainen ja kärsivällisyydellä sekä johdonmukaisuudella unitaantumasta selvitään ja taaperon uni palaa taas parempaan unirytmiin.

2-vuotiaan unitaantuma

2-vuotiaan unitaantuma on yleinen vaihe, jolloin taapero, joka on aiemmin nukkunut hyvin, alkaa kokea uniongelmia. Tämä vaihe voi ilmetä yöllisinä heräilyinä, päiväunien vastustamisena tai vaikeutena nukahtaa iltaisin.

Tämän taantuman taustalla on usein suuri kehitysvaihe, jossa lapsi oppii uusia taitoja, kuten kielen kehitystä, sekä lisääntynyttä itsetietoisuutta ja halua tehdä omia päätöksiä. Lapsi voi myös alkaa vastustaa nukkumaanmenoa, koska hän ei halua olla erossa vanhemmistaan tai pelkää jäävänsä jostakin mielenkiintoisesta paitsi.

Tämän taantuman aikana on tärkeää pysyä johdonmukaisena rutiineissa ja säilyttää iltarutiinit mahdollisimman samanlaisina. Turvallisuuden tunne auttaa lasta rauhoittumaan. Lapselle voi myös antaa rajatusti valinnan mahdollisuuksia, kuten valita iltasadun tai yöpuvun, jotta hän tuntee saavansa vaikuttaa nukkumaanmenoon. Kärsivällisyys ja lempeä johdonmukaisuus ovat avainasemassa, jotta taantumasta päästään yli ja lapsi oppii jälleen nukahtamaan rauhallisesti ja itsenäisesti.

3-vuotiaan unitaantuma

3-vuotiaan unitaantuma on vaihe, jolloin lapsi, joka on aiemmin nukkunut hyvin, saattaa alkaa vastustaa nukkumaanmenoa tai herätä useasti yöllä. Tämä unitaantuma liittyy usein lapsen lisääntyneeseen itsetietoisuuteen ja vahvaan haluun itsenäistyä.

Lapsi saattaa haluta testata rajoja, ja nukkumaanmenosta voi tulla neuvottelutilanne. Lisäksi mielikuvituksen vilkastuminen voi johtaa pelkoihin, kuten pimeän pelkoon tai mielikuvitushahmojen kohtaamiseen, jotka voivat häiritä nukahtamista.

Tässä vaiheessa on tärkeää säilyttää selkeä ja johdonmukainen iltarutiini sekä tarjota lapselle turvallisuutta ja tukea. Lapselle voi antaa mahdollisuuksia tehdä pieniä valintoja, kuten valita iltasadun tai yöpuvun, mikä voi auttaa häntä tuntemaan kontrollia tilanteessa. On myös hyvä huomioida, että riittävä määrä liikuntaa päivän aikana ja rauhoittuminen ennen nukkumaanmenoa tukevat lapsen nukahtamista, jolloin taaperon uni on syvempää. Vanhemman johdonmukaisuus auttaa lasta sopeutumaan tähän kehitysvaiheeseen ja palauttamaan hyvän unirytmin.

Kiitos, että kävit lukemassa artikkelin!