Vauvan uni – kattava opas ja vinkit!

Jokaisen vauvan riittävä uni on välttämättömyys aivojen kasvun ja kehityksen sekä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. Vauvan uni muuttuu ja kehittyy yksilöllisesti vauvan kasvun myötä.

Vastasyntyneen vauvan uni on vielä hyvin katkonaista eikä päivissä ole usein vielä lainkaan rytmiä. Ihan pieni vauva tarvitsee paljon läheisyyttä ja turvallisuudentunteen vuoksi hyvin samanlaiset olosuhteet kuin äidin kohdussa. Vauvan nukuttamista saattaa usein auttaa vauvan kapalointi, kun vauva ei pääse yöllisen liikehdinnän aikana vahingossa herättämään itseään unesta.

Vauvan unirytmi

Vauvan unirytmin kehittymistä on mahdollista tukea jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Seuraavilla tavoilla voit tukea vauvan unirytmin löytämistä:

  • Rauhoita ilta ja tarjoa vauvalle rauhallista yhteistä tekemistä, esimerkiksi paljon sylissä pitämistä
  • Pidä makuuhuone pimeänä, päivät valoisina ja sälekaihtimet auki
  • Tarjoa vauvalle päivällä runsaasti aktiviteetteja, mm. mahallaan oloa, siitä asti kun vauva osaa jo hieman kannatella päätään
  • Viestitä vauvalle yöaikaan, että yöllä nukutaan; rauhoittele vauvaa sylissä, älä aktivoi vuorovaikutukseen

Osalle vauvoista oikean rytmin löytäminen tapahtuu nopeammin kuin toisille. Yleensä noin puolen vuoden ikään tultaessa vauvan unirytmi vakiintuu, mutta joku voi löytää oikeanlaisen rytmin jo ihan ensimmäisten kuukausien aikanakin. Valon määrä auttaa vauvan sisäistä kelloa kehittymään. Päivät tulisi siis pitää mahdollisimman valoisina ja yöt pimeinä. Päiväsaikaan on tärkeä olla vauvan kanssa paljon vuorovaikutuksessa ja seurustella vauvan kanssa, jotta vauva ei yöaikaan kaipaa juttukaveria. Yöllä tarvittavat hoitotoimet olisi hyvä tehdä mahdollisimman hämärässä, ilman vauvalle juttelua. Myös samanlaisena toistuva iltarutiini auttaa vauvaa erottamaan päivän yöstä.

Vauvan unentarve

Vastasyntyneen vauvan unentarve on noin 16-18 tuntia päivässä. Vauvan unentarve määräytyy lapsen iän mukaan ja vähenee pikkuhiljaa lapsen kasvaessa.

Vauvan unijakso on vain noin 50 minuutin mittainen ja unijakson lopussa vauva havahtuu hetkeksi. Se ei välttämättä johda heräämiseen, sillä osa vauvoista pystyy aloittamaan uuden unijakson edellisen perään.

Osa voi itkeä havahtuessaan, mutta näin ei tapahdu kaikkien kohdalla. Vanhemmat pystyvät erilaisin keinoin vahvistamaan vauvan taitoa rauhoittaa itsensä takaisin uneen.  Kannattaakin öisin hieman jarrutella vauvan luo menemistä ja odottaa jos vauva nukahtaisikin uudestaan itsenäisesti. Vauvan itkun laadusta huomaat, koska vauvan luo kannattaa mennä.

3kk vauvan uni

Vauvan haukottelu, vuorovaikutuksesta vetäytyminen ja selän kaareutuminen ovat selkeitä kolmen kuukauden ikäisen vauvan unimerkkejä, jolloin vauva kannattaa siirtää unille.

Vauvan sisäinen kello alkaa pikkuhiljaa kehittyä vauvan tullessa 3 kuukauden ikään. Tämän ikäinen vauva saattaa joitakin kertoja nukkua jopa 8 tuntia putkeen. Vauva tarvitsee tässä iässä unta noin 13-15 tuntia päivässä. Säännöllinen päivärytmi on perustana hyville yöunille. Myös mahdolliset koliikkioireilut vähenevät selkeästi kolmen ensimmäisen kuukauden jälkeen.

4kk vauvan uni

Neljän kuukauden iässä tapahtuu yleensä vauvan ensimmäinen unitaantuma. Vauva saattaa muuttua levottomammaksi ja on kiinnostuneempi ympäröivästä maailmasta.

Tässä iässä vauvan aivot kehittyvät eniten koko ensimmäisen vuoden aikana. Neljän kuukauden iässä nk. ”yöhulinat” ovat tavallisia vauvan oppiessa uusia taitojaan. Uusien taitojen oppiminen vaikuttaa myös aivojen toimintaan ja häiritsee omalta osaltaan vauvan yöunta. Vauvan levottomuutta helpottavat selkeät iltarutiinit ja valojen hämärtäminen, esimerkiksi viimeinen iltasyöttö kannattaa tehdä pimeässä vauvan makuuhuoneessa.

6kk uni

Puolen vuoden ikäinen vauva erottaa jo hyvin selkeästi päivän ja yön toisistaan. Tämän ikäinen vauva ei välttämättä tarvitse enää öisin ravintoa.

Jos vauva on nukahtaessaan tottunut esimerkiksi siihen, että silittelet hänen päätään, hän tarvitsee silitystäsi myös yöllä herätessään tai muuten hän ei nukahda uudestaan. Juuri noin puolen vuoden ikään tultuaan vauva oppii nukahtamaan itsekseen, mutta tarvitsee tähän toki vanhemman avukseen.

Vauva kannattaakin opettaa pikku hiljaa nukahtamaan itse, jotta yöheräämisetkin vähenevät. Itsekseen nukahtaminen vähentää lapsen yöllisiä heräämisiä ja unihäiriöitä. Tutut iltarutiinit tukevat lapsen taitoa oppia nukahtamaan itse omaan sänkyyn.

Vauvan hereilläoloaika

Vastasyntyneen vauvan hereilläoloaika on kerrallaan noin yksi tunti. Mitä isompi vauva, sitä pidempään vauva jaksaa olla hereillä. Vauvan unisuuden merkkejä kannattaa kuitenkin seurata, ettei vauvasta tule yliväsynyt.

Noin kahden kuukauden ikäinen vauva jaksaa olla yhtäjaksoisesti hereillä noin 90 minuuttia ja neljän kuukauden ikäinen suunnilleen kaksi tuntia.

Vauva itkee iltaisin

Vaikka vanhemmat olisivat tehneet päivällä ihan kaiken voitavansa, jotta vauvan yöunet sujuisivat mahdollisimman hyvin, vauva voi silti olla iltaisin ja öisin itkuinen.

Vauva kommunikoi itkun avulla ja yrittää viestiä vanhemmilleen, että kaikki ei ole kunnossa. Ennen nukkumaan menoa tulee tarkistaa, ettei vauva ole nälkäinen eikä vaippa ole märkä. Viimeinen ruokailu ennen nukkumaan menoa tulisi ajoittaa mahdollisimman lähelle yöunia. Jos viimeisestä syötöstä on kulunut yli 1 tunti, tulee vauva syöttää uudelleen.

Osa vauvoista ei itke juuri koskaan ja osa taas saattaa itkeä joka tunti. Joskus vauvan itkuisuuden taustalla voi olla myös se, että vauva on nukkumaan laittaessa jo yliväsynyt. Yliväsynyttä vauvaa on haastava saada levollisesti nukahtamaan ja usein se viekin vanhemmalta enemmän aikaa kuin rauhallisen vauvan nukuttaminen, jonka nukkumaan laittaminen on ajoitettu oikein.

Vauvan imetys yöllä

Vauvan imetys on yöllä helpompaa perhepedissä, koska vauva syö öisinkin hyvin tiheästi. Yöaikaan ajoittuva ruokailun tarve on vauvalle hyvin tarpeellista jo pelkästään vauvan kasvun ja kehityksen kannalta.

Äidin maitomäärä saattaa heikentyä, jos yöaikaan imettämisessä tapahtuu liian pitkä tauko. Alle puolen vuoden ikäinen vauva tarvitsee vielä öisin ravintoa. Imetystä suositellaankin jatkettavaksi vauvan ollessa yhden vuoden ikäinen.

Miten herättää vauva syömään?

Monet vauvat pystyvät syömään myös ollessaan puoliunessa, joten vauvaa ei tarvitse herättää syömisen ajaksi. Tämä saattaa pidentää vauvan ensimmäistä unijaksoa ja nukutte koko perhe paremmin.

Ota uninen vauva sängystä juuri kun olet itse asettumassa nukkumaan ja syötä hänet. Näin toimimalla saat parhaimmassa tapauksessa itse nukkua alkuyöstä pidempään.

Yliväsynyt vauva

Yliväsynyt vauva nukahtaa itsenäisesti paljon huonommin kuin vauva, jonka viestejä väsyneisyydestä on opittu lukemaan ja laitettu ajoissa unille. Ollessaan yliväsynyt vauva usein itkee ja jopa taistelee nukahtamista vastaan.

Vauvan nukkumaan laittaminen kannattaakin ajoittaa niin, ettei vauva pääse liian väsyneeksi. Päivärytmin löytyminen ja iltarutiinien tuttuus auttavat vauvaa siirtymään levollisille yöunille. Useimmat vauvat ovat hyvinkin tarkkoja siitä, että he menevät yöunille joka ilta samaan aikaan. Yliväsyneen vauvan uni on usein myös hyvin katkonaista. Seuraa siis vauvan unimerkkejä ja laita vauva ajoissa nukkumaan, niin vauvasta ei tule levoton ja yöunille siirtyminen sujuu helpommin.

Vauvan tutti

Tutti voi monesti helpottaa vauvan rauhoittumista ja nukahtamista, mutta siitä kannattaa myös ensimmäisen ikävuoden aikana yrittää päästä eroon, jottei vauvan hampaisiin kehity purentavikaa.

Tuttia siis kannattaa antaa vauvalle vain öisin. Jos tuttia käytetään enemmän, se voi vaikuttaa myös myöhempään puheen kehitykseen. Kaikki vauvat eivät kuitenkaan suostu syömään tuttia, joten älä tarjoa tuttia vauvalle väkisin, jos huomaat ettei se kelpaa vauvalle.

Vauvan univaikeudet

Vauvan univaikeudet johtuvat usein siitä, ettei vauvan vuorokausirytmi ole vielä vakiintunut. Myös vuorovaikutuksen epäjohdonmukaisuus vauvan ja vanhemman välillä voi johtaa vauvan univaikeuksiin.

Vauvan tulisikin saada päivän aikaan paljon yhteistä aikaa vanhemman kanssa ja vauvan kanssa tulisi seurustella riittävästi, ettei vauva kaipaa juttelukaveria yöllä herätessään. Vanhemman unettomuus ja liiallinen väsymys voivat vaikuttaa vanhemman jaksamiseen vauvan kanssa ja omalta osaltaan heikentää vauvan yöunia. Jos yöunet ovat olleet minimissä, vanhemman kannattaakin nukkua päivällä silloin kun vauvakin nukkuu. Levännyt vanhempi jaksaa taas paremmin seurustella vauvan kanssa.

Vauvan unia saattaa häiritä myös refluksi tai ilmavaivat. Vauvan röyhtäyttäminen jokaisen syönnin jälkeen on tärkeää, ettei ilmavaivat vaivaa vauvaa yöaikaan ja häiritse unta. Myös erilaiset allergiat voivat vaivata ja saattavat aiheuttaa ihon kutinaa, mikä herättää vauvan yöllä. Hampaiden puhkeaminenkin saattaa usein häiritä vauvan unta.

Totuta vauva jo ihan pienestä asti kodin ääniin! Esimerkiksi televisio saa olla päällä, kun vauva nukkuu. Liiallinen hiljaisuus vauvan nukahtaessa voi aiheuttaa vauvassa turvattomuuden tunnetta. Kodissa saa siis kuulua normaalia ääntä myös vauvan nukkuessa. Jos vauva herää illalla unestaan ja kuulee normaalia ääntä, vauva saattaa helpommin nukahtaa uudestaan itsenäisesti, koska tietää äänten perusteella, että vanhemmat ovat kyllä lähellä.

Turvallisuuden tunne

Vauvan turvallisuuden tunne vaikuttaa suuresti vauvan yöunien laatuun ja nukahtamiseen. Selkeä päivärytmi ja vuorovaikutus vanhemman kanssa lisäävät vauvan turvallisuuden tunnetta.

Ensimmäisten kuukausien aikana vauvan päivärytmi on vasta pikkuhiljaa löytämässä oikeaa aikataulua, joten vanhemman ei kannata vielä tässä vaiheessa olla huolissaan, jos selkeää rytmiä ei ole vielä löytynyt. Oikean rytmin löytäminen vaatii aikaa, etsimistä ja omaan vauvaan tutustumista ennenkuin oikea päivärytmi vakiintuu.

Jätä kommentti