Aistiyliherkkyys voi näkyä lapsessa monin eri tavoin. Yliherkkyyttä voi esiintyä joko yhden tai useamman aistin kohdalla. Näitä herkistyneitä aisteja voivat olla näköaisti, hajuaisti, makuaisti, kuuloaisti sekä tuntoaisti.

Aistiyliherkkä lapsi reagoi aistimuksiinsa voimakkaammin ja usein myös pitkäkestoisemmin kuin lapsi, jonka aistitiedon säätely toimii normaalisti. Motoriset taidot ja suorituskyky ovat usein alhaisempia kuin keskimäärin muilla samanikäisillä. Kun lapsi välttelee yliherkkyyttä ja aistimuksia, seurauksena on, että osallistuminen esimerkiksi ikätason mukaisiin liikunnallisiin leikkeihin estyvät ja lapsi ei pääse aistitulvan pelossa kehittämään taitojaan. Turhautuminen omasta osaamattomuudesta ja taitojen rajallisuudesta voi aiheuttaa lapsessa myös raivokohtauksia. Aistitiedon käsittelyn häiriöille ja aistiyliherkkyydelle on tunnusomaisinta se, että ne häiritsevät lapsen jokapäiväistä elämää.

Mikä aiheuttaa aistiyliherkkyyden?

Aistiyliherkkyyden tai minkään muunkaan aistitiedon käsittelyn häiriön kohdalla ei voida sanoa selkeää syytä siihen, mikä sen lopulta aiheuttaa. Merkittäviä taustatekijöitä ovat kuitenkin perimä, sikiövaihe ja synnytys sekä ympäristön aiheuttamat tekijät.

Aistiyliherkkyys tarkoittaa aivojen ja keskushermoston poikkeavaa tapaa käsitellä vastaanotettavaa aistitietoa. Yliherkkyyttä voi ilmetä vain yhden tai useamman aistin kohdalla. On yksilöllistä, miten aistien yliherkkyys kunkin lapsen kohdalla näyttäytyy.

Lapsen aistiyliherkkyys

Lapsi voi kokea aistiyliherkkyyttä hyvin monin eri tavoin. Kovat äänet saattavat pelottaa lasta tai lapsella voi olla tunto-, maku- tai hajuaistin herkkyyttä. Aistiyliherkkyys voi ilmetä lapsella myös itsetunnon ongelmina, nukahtamisvaikeutena tai kovana jännityksenä.

Merkkejä lapsen aistiyliherkkyydestä voidaan usein havaita jo vauvaiässä. Vauva saattaa itkeä monta kertaa päivässä ikään kuin koliikkivauvan tavoin. Vauvaa voi olla vaikea saada rauhoittumaan ja nukkumaan levollisesti. Vauva saattaa helposti myös säikähtää yhtäkkisiä ääniä.

Aistiyliherkkä lapsi ahdistuu helposti kovista äänistä ja laittaa usein kätensä korville. Tällöin lapsen voidaan ajatella olevan yliherkkä kuulolle. Karkeat vaatteet ja pesulaput saattavat häiritä lasta, jolloin tällaisella lapsella voidaan ajatella olevan tuntoaistin yliherkkyyttä. Visuaalinen yliherkkyys voi ilmetä lapsella muun muassa herkkyytenä kirkkaille valoille. Myös tunne-elämän herkkyys voi ilmetä lapsella niin, että hän ahdistuu muiden kommenteista ja on hyvin herkkä arvostelulle.

Miten aistiyliherkkyys ilmenee lapsella?

Lapsen aistiyliherkkyys ilmenee usein niin voimakkaana, ettei sitä voi olla huomaamatta. Aistiyliherkkä lapsi reagoi erilaisiin aistimuksiin muita voimakkaammin ja pidempikestoisemmin.

Kotona aistiyliherkkyys ilmenee usein itsestä huolehtimisen eri osa-alueilla. Lapsi kokee aistimukset epämieluisina ja joskus jopa pelottavinakin. Haasteet näyttäytyvät usein kynsiä leikatessa, hampaita ja hiuksia harjatessa sekä peseytymisessä. Ruokavaliokin saattaa olla hyvin rajoittunut mm. makujen ja hajujen herkkyyden takia.

Tunto-, maku- ja hajuaistin herkkyys. Lapsi saattaa kokea vaatteiden laput epämiellyttävinä ja tietyt materiaalit saattavat tuntua lapsesta erityisen pahalta ja saattaa kieltäytyä pukemasta niitä päälleen. Lapselle saattaa olla kovinkin tärkeää miltä vaatteet tuntuvat päällä. Joku voi haluta käyttää nimenomaan todella tiukkoja vaatteita rauhoittamaan aistiärsykettä ja joku taas mahdollisimman löysiä. Ruoan koostumus saattaa häiritä syömistä hyvinkin paljon ja esimerkiksi kastikkeet eivät saa sekoittua lautasella pastan kanssa. Lapsi saattaa myös kokea ruoan tuoksun voimakkaammin ja kokea tarvetta haistella ruokia kovinkin tarkkaan ennen syömistä.

Kuormittuminen. Aistiyliherkkyys aiheuttaa lapsessa aistien ylikuormittumista. Lapsi kuormittuu herkästi liiallisesta määrästä ärsykkeitä yhden päivän aikana. Kokemuksen myötä vanhempien on mahdollista tunnistaa, mikä määrä on lapselle sopiva ilman että hän siitä kuormittuu. Päivän liiallisten tapahtumien vuoksi myös nukahtaminen saattaa kestää tavallista pidempään.

Miten tukea aistiyliherkkää lasta?

Aistiyliherkkää lasta tuetaan tarjoamalla sopivia aistikokemuksia ja muokkaamalla lapsen ympäristöä. Lisäksi ennakointi, itsetunnon tukeminen ja selkeät rutiinit arjessa luovat turvaa herkän lapsen arkeen.

Meidän vanhempien on tärkeä ymmärtää, ettei aistisäätelyn ongelmissa ole kyse käyttäytymisen ongelmista. Kyseessä on aivojen ja keskushermoston poikkeava tapa käsitellä aistitietoa. Aistiyliherkkä lapsi ei ole koskaan tahallaan hankala ja tämä meidän on kasvattajina tärkeä ymmärtää.

Lasta voi tukea tarjoamalla hänelle sopivia aistikokemuksia sekä muokkaamalla lapsen ympäristöä niin, että toimiminen onnistuu helpommin. Ympäristöä voi lähteä muokkaamaan miettimällä, mitkä aistit tuottavat lapselle haasteita? Jos lapsi kokee melun ja isot äänet kovin häiritsevinä, olisiko lapsen mahdollista päästä esimerkiksi päiväkodissa välillä tilaan, jossa hän voisi välttyä näiltä ärsykkeiltä ja aistit saisivat hetken rauhaa?

Rutiinit ja ennakointi. Aistiyliherkkä lapsi hyötyy selkeistä rutiineista ja arjen ennakoitavuudesta. Ne luovat turvaa herkän lapsen maailmaan. Kuvien avulla on erittäin hyödyllistä tukea herkän lapsen päivän kulkua. Kuvien avulla lapsi pystyy myös vaikuttamaan oman päivän suunnitteluun, millä on myös positiivisia vaikutuksia lapsen itsetunnon kehittymiselle. Ohjaa lasta päämäärätietoisesti ja muista johdonmukaisuus.

Läheisyys ja kosketus. Kevyt halaus tai kosketus saattaa usein tuntua aistiyliherkästä lapsesta epämukavalta ja tästä syystä ”iso karhunhalaus” onkin paljon miellyttävämpi. Lapset ovat kuitenkin tässäkin asiassa erilaisia ja paljolti riippuu myös tilanteesta, kuinka vastaanottavainen lapsi on läheisyydelle.

Itsetunnon tukeminen. Aistiyliherkällä lapsella on usein haasteita itsetunnon kanssa. Lapsi saattaa pelätä epäonnistumista ja tästä syystä uusien asioiden kokeilemiselle voi olla suuri kynnys. Vanhemman on tärkeä kehua lasta ja antaa positiivista palautetta ihan pienestäkin yrittämisestä. Kokeilemisen ja harjoittelun kautta lapsi huomaa, että pystyy tekemään monia asioita aivan itse!

Kannustaminen. Aistiyliherkkä lapsi saattaa usein turhautua myös sellaisissa tilanteissa, jotka ovat hänelle helppoja. Lapsen on ajoittain vaikea uskoa omiin kykyihinsä ja kokee riittämättömyyden tunnetta.

Tarvikepaketti ja rauhoittumispaikka. Yllättäviä tilanteita varten on aina hyvä olla mukana tavarat, jotka auttavat säätelemään aistitulvaa. Esimerkiksi aurinkolasit ja kuulosuojaimet voivat olla äärimmäisen tärkeät aistiyliherkälle lapselle. Omassa rauhoittumispaikassa lapsi pääsee suojaan silloin, kun hän kokee ylikuormittuvansa aistimäärän takia.

Vinkkejä arkeen!

• Poista lapsen vaatteista pesulaput, jos ne tuntuvat häiritsevän lasta
• Vaatteiden saumat voivat tuntua lapsesta myös inhottavilta, joten varsinkin alusvaatteet voivat tuntua päällä mukavammilta jos ne kääntää väärinpäin
• Tee pukeutumistilanteista mahdollisimman mukavia, esimerkiksi lempimusiikin kuuntelu pukemisen aikana voi sujuvoittaa pukemistilannetta. Kuvat ovat myös hyvänä apuna. Myös tarratauluakin kannattaa kokeilla! Aina kun lapsi on pukenut itse, hän saa yhden tarran tauluun. Viidestä kerätystä tarrasta saa siten aina palkinnon; esim. metsäretki, elokuvailta, leikkipuistopäivä jne.
• Ota lapsi mukaan ruoanlaittoon! Lapsi voi todennäköisemmin haluta maistaa itsevalmistamaansa ruokaa, johon on päässyt jo valmistusvaiheessa tutustumaan
• Siirtymätilanteisiin konkreettinen jäljellä olevaa aikaa osoittava Timetimer tai tiimalasi voivat helpottaa esim. ulos lähtöä!
• Nukahtamisen helpottamiseksi voit kokeilla kääriä lapsen peiton tiukemmin hänen ympärilleen, jotta lapsi saa syväpainetuntoaistimuksen. Myös makuupussissa tai painopeiton kanssa nukkuminen voi auttaa lasta rauhoittumaan unille nopeammin.
• Käykää metsässä! Metsäretket vähentävät herkästi kuormittuvan lapsen stressiä.
• Hierominen esim. hierontapallolla tai tennispallolla. Tätä on hyvä koittaa myös ennen nukkumaanmenoa rentoutumisen ja nukahtamisen edistämiseksi.

Aistiyliherkkyyden tiedostaminen arjessa on suuri helpotus koko perheen kannalta. Ymmärryksen kautta lapsen ja koko perheen elämä helpottuu! Mitä enem­män lapsi saa tehdä itse, sitä enemmän hän oppii. Sitä paremmin lapsi myös pys­tyy säätelemään ja kontrolloimaan omaa käytöstä.  

Jos epäilet, että lapsellasi on haasteita aistitiedon käsittelyssä, ole rohkeasti yhteydessä neuvolaan. Ammattilainen kartoittaa, johtuvatko lapsen oireet aistikäsittelyn häiriöstä. Toimintaterapeutilla on usein paras ammattiosaaminen tukemaan lasta arjen tilanteissa.