Kun lapsi ei syö, vanhempi turhautuu ja huolestuu helposti. Kasvaakseen normaalisti lapsi tarvitsee riittävästi monipuolista ravintoa. Lapsen syömättömyyden taustalla voi olla moniakin asioita, joista vanhemman on hyvä olla tietoinen ruokailun sujuvuuden parantamiseksi.

Jokainen lapsi syö joskus huonosti. Yleensä tähän on syynä se, ettei lapsen vain ole nälkä. Erilaiset taustalla olevat tekijät voivat vaikuttaa lapsen ruokahaluttomuuteen tai siihen, ettei lapsi vain halua syödä. Syömättömyyden taustalla vaikuttaa myös muutokset arjessa, lapsen persoonallisuus, terveydentila, vireystila sekä sen hetkinen tunnetila. Myös uhmaiässä oleva lapsi saattaa uhmata vanhempaa omalla syömättömyydellään. Tällainen ruoasta kieltäytyminen on täysin normaalia lapsen kehityksessä.

Lasten haasteet ruokailussa ovat yleisiä. Lapset syövät ei määriä ja määrät voivat vaihdella kausittain. Taustalla vaikuttavat vanhempien omat ruokailutottumukset sekä perheen oma ruokakulttuuri. Syökö perhe yhdessä saman pöydän ääressä? Ketkä osallistuvat ruoanlaittoon ja pöydän kattamiseen? Millainen tunnelma ruokapöydässä on?

Myös lapsen aistiyliherkkyys voi taustalla vaikuttaa siihen, että lapsi ei syö. Liian voimakkaat hajut tai oudon tuntuinen tai näköinen vihannes saattaa aiheuttaa sen, ettei lapsi halua syödä. Syömättömyyteen voi vaikuttaa myös se, että lapsi on vaan muuten persoonaltaan herkempi. Tällöin lapsi tarvitsee hieman enemmän maistelukertoja, ennen kuin uusi ruokalaji tulee kunnolla tutuksi ja tottuu uuteen makuun.

Usein suurin osa syömisen haasteista on vain kausia, jotka menevät kyllä ohi. Yleisesti ottaen yksikin kunnon ateria päivässä riittää! Ei ole syytä huoleen, vaikka lapsi eläisikin hetken esimerkiksi pelkällä makaroonilla.

Tämä artikkeli käsittelee täysin terveen lapsen syömättömyyttä.

Miksi lapsi ei halua syödä?

Perheen arjessa tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa siihen, että lapsi ei syö. Lisäksi tunnetila ja vireystila voivat vaikuttaa lapsen syömättömyyteen. Lapsi saattaa myös uhmata vanhempaa omalla syömättömyydellään.

On hyvä muistaa, että ajoittainen kieltäytyminen ruoasta on täysin normaalia lapsen kehityksessä. Sisaruksen syntymä tai päiväkodin aloitus voivat vaikuttaa siihen, ettei lapsi halua syödä. Ennen ruokailun aloitusta olisikin hyvä jutella lapsen kanssa vaikean tunteen aiheuttajasta, jotta lapsi pystyy keskittymään syömiseen. Ota lapsi syliin ja juttele rauhallisesti ja ymmärtäväisesti. Jo pelkästään se voi auttaa, sillä lapsi tuntee tulevansa kuulluksi ja nähdyksi. Yleisesti ottaen lapset tietävät kyllä itse, kuinka paljon ruokaa he tarvitsevat.

Mitä tehdä jos lapsi ei syö?

Pidä kiinni säännöllisistä ruoka-ajoista. Nälkä tulee tällöin oikeaan aikaan. On hyvä tarjota lapselle joka aterialla myös sellaista ruokaa, jota lapsi varmasti syö.

Aikuinen päättää, mitä milloinkin syödään ja lapsi päättää, kuinka paljon hän syö. Tarjoa joka aterialla jotain sellaista, mitä lapsi varmasti syö! Anna lapsen lautaselle kuitenkin joka kerta samaa ruokaa, mitä muukin perhe syö. Näin lapsi alkaa pikkuhiljaa maistelemaan uusia makuja ja tottuu niihin. Näinollen myös ruokahalu paranee ja annokset pikkuhiljaa suurenevat. Uusia makuja kannattaa tuoda lapsen lautaselle yksi kerrallaan ja hyvin pienissä erissä.

Vaikka lapsi kasvaisi omalla käyrällään (niinkuin oma tyttöni), lapsi voi hyvin jos hän jaksaa touhuta ja leikkiä. Mutta jos lapsi on jatkuvasti huonolla tuulella, eikä jaksa tehdä mitään, niin silloin saattaa olla syytä huoleen. Jos asia ei ratkea kotikonstein, on asia hyvä ottaa puheeksi neuvolassa.

Motivoiva keino lapsen syömiseen voisi olla myös esimerkiksi tarrataulu!

Vinkkejä ruokailun sujumiseen!

• pidä lapsen ruokarytmi säännöllisenä, niin lapsella on nälkä oikeaan aikaan
• luo ruokailulle positiivinen ilmapiiri; jutelkaa kaikesta mukavasta
• yritä olla ahdistumatta siitä, jos lapsi ei meinaa syödä. Totuus on, että osa lapsista on todella pieniruokaisia, mutta jaksavat silti leikkiä ja ovat hyväntuulisia myös ”hiirenannoksilla”
• kehu lasta ruoan maistamisesta, mutta anna lapsen itse päättää mitä hän maistaa ja kuinka paljon
• syö lapsen kanssa samaa ruokaa, näin annat itse hyvää esimerkkiä
• jos lapsen tunnetila on huono ennen ruokailua, rauhoita lapsi ensin sylissä ennen ruokailua
• Vältä näitä; älä tuputa lasta maistamaan tai lahjo herkuilla, äläkä vertaa lapsen syömistä muihin sisaruksiin.
• ole kärsivällinen ja anna lapselle aikaa tottua uusiin makuihin
• ota lapsi mukaan ruoanlaittoon! Näin hän näkee, miten ruoka valmistetaan ja saattaa monesti syödäkin paremmin, kun pääsee itse valmistamaan ruokaa.
• pidä oma suhtautumisesi ruokaa kohtaan positiivisena
• tarjoa sitkeästi uusia makuja lapsen lautaselle 1 maku kerrallaan
• älä huomioi määrää, mikä lapsen lautaselta häviää tai on häviämättä; kun lapsi huomaa, ettei hänen syömättömyytensä tai pieniruokaisuutensa herätä sinussa suuria tunteita, lapsi alkaa kyllä lopulta syömään paremmin. Pääasia on, että ruokailuhetki on positiivinen!
• älä anna lapselle välipaloja tai herkkuja, sillä ne vähentävät lapsen ruokahalua entisestään

Lapsi kieltäytyy syömästä

Lapsi voi kieltäytyä syömästä monesta eri syystä. Oman tahdon kehittyminen ja ruoka-aineiden valikoivuus voivat vaikuttaa siihen, että lapsi kieltäytyy syömästä.

Kaikkien lasten energiantarve ei ole kovin suuri ja pienillä hiirenannoksilla pärjää monikin. Neuvolassa seurataan jokaisen lapsen kasvua ja vanhemmalle kerrotaan kyllä, jos on syytä huoleen.

1v lapsi ei syö

Yhden vuoden iässä lapsi voi alkaa kieltäytymään syömisestä. Ruoalla leikkiminen on myös yleistä tämän ikäisen lapsen kohdalla. Lapsen on kuitenkin tärkeä antaa tutustua ruokaan sotkusta huolimatta.

Lapsen kasvu tasaantuu yhden vuoden ikää kohti mentäessä ja näin ollen myös lapsen ruokahalu voi vähentyä. On myös tavallista, jos ennen hyvin syönyt lapsi ei enää tässä iässä syökään juuri mitään.

Yhden vuoden iässä lapsi voi alkaa jo syömään samaa ruokaa muun perheen kanssa. Liian pitkiksi venyvät ateriavälit aiheuttavat helposti taaperossa ärtyneisyyttä ja väsymystä. Säännöllinen syöminen tukee lapsen vireystilaa. Tässä ikävaiheessa on myös hyvä antaa lapsen harjoitella lusikan käyttöä.

Miten opettaa lapsi syömään lusikalla?

Käytä lapsen ruokailussa apuna kahta lusikkaa, joista toinen on sinun kädessäsi. Syötä lasta omalla lusikallasi ja kehu lasta aina, kun hän yrittää samaa omalla lusikallaan. Mallin kautta oppiminen sujuu parhaiten!

Aloita lusikan käytön opettelu siinä vaiheessa, kun lusikka pysyy hyvin lapsen kädessä ja lapsi osaa istua syöttötuolissa. Muista pitää välillä myös taukoa syöttämisen aikana, jotta lapselle jää tilaa harjoitella myös itse. Anna lapsen tunnustella ruokaa myös käsin. Tee tästäkin hetkestä mahdollisimman mukava lapselle.

2v lapsi ei syö

Noin kahden vuoden iässä lapsi harjoittelee oman tahdon rajoja ja saattaa helposti valikoida erilaisten ruoka-aineiden välillä. Tässä iässä on myös tavallista, että lapsi on ennakkoluuloinen uusia ruokia kohtaan.

Lapsi hyötyy vanhempien asettamista selkeistä ruokailusäännöistä, joita on yhdessä harjoiteltu ihan pienestä asti.

1. Aikuinen päättää, mitä perheessä syödään ja lapsi päättää, minkä verran hän syö
2. Pöydästä saa poistua, kun aikuinen antaa siihen luvan (vaikka lapsi ei sillä kertaa söisikään, on silti hyvä että hän näkee kun muut syövät. Lapsen istuessa ja odottaessa lupaasi pöydästä poistumiseen, juttele lapsen kanssa mukavista asioista, jotta lapsi kokee hetken mukavana)
3. Ruokailu on koko perheen yhteinen hetki, jolloin keskustellaan yhdessä mukavista asioista!

Mikä teillä toimii silloin, kun lapsi ei syö? 🙂

Kiitos että kävit lukemassa artikkelin! Tule seuraamaan postauksiani myös instagramin puolelle: lapsenkasvatus