Lasten ruutuaika on aika, jonka lapsi käyttää digitaalisten laitteiden ja sisältöjen parissa. Digitaalisia laitteita ovat esimerkiksi televisio, tabletti, puhelin, pelikonsolit ja tietokoneet. Digitaalisia sisältöjä ovat sen sijaan erilaiset videot ja elokuvat, mobiilisovellukset sekä pelit.

Digilaitteilla on tänä päivänä paljon iloa ja hyötyäkin lasten elämässä. Erityisesti tablet-laitteen parissa lapset viihtyvät hyvinkin pitkään pelaillen erilaisia pelejä tai katsellen ohjelmia. On totta, että digilaitteiden avulla lapsi myös oppii uusia taitoja, varsinkin silloin, kun ruudun edessä käytettävä aika on lasta aktivoivaa. Digilaitteiden aktivoivan käytön aikana vahvistuu lapsen itsesäätely– ja sinnikkyystaidot sekä ongelmanratkaisu- ja silmä-käsi-yhteistyön taidot. Lisäksi lapsi saa paljon onnistumisen kokemuksia. Aktiivisella ruutuajalla tarkoitetaan esimerkiksi erilaisia pelisovelluksia. Linkit suosituimpiin digipeleihin löydät alempaa tästä artikkelista!

Lasten ruutuaika on turvallinen, kun mediasisältö vastaa lapsen ikätasoa. Laadukas ja turvallinen mediasisältö vastaa lapsen ikätasoa ja tuottaa lapselle iloa sekä hyvää oloa. Ruutuaikaa mietittäessä on hyvä ottaa huomioon myös se, mitä ruutuajalla tehdään. Ei siis tule kiinnittää huomiota pelkästään ruudun ääressä käytettyyn aikaan. Kuinka paljon ruutuaika aktivoi lasta? Vai aktivoiko ollenkaan? Lasten ruutuaika on parhaillaan aktiivista silloin, kun lapsi saa kokeilla, miettiä ja pohtia sekä oppia uutta. Erilaiset pelit ovat usein tällaisia lasta aktivoivia sisältöjä. Digilaitteet kuitenkin vievät helposti liikaa aikaa muusta tekemisestä ja siksi olisikin hyvä pohtia, mikä on lapselle sopiva ruutuaika päivässä ja mitä lapsi tekee ruutuajalla.

Mikä on sopiva ruutuaika lapselle?

Jokainen perhe määrittelee itse, mikä on sopiva ruutuaika lapselle. Lasten ruutuaika määrittyy pitkälti lapsen iän ja perheen tekemien sääntöjen mukaan. WHO:n virallinen suositus kuitenkin on, että 2-4-vuotiaat lapset ovat ruutuajalla korkeintaan tunnin päivässä.

Alle 5-vuotiaille lapsille suositeltu ruutuaika on alle yksi tunti päivässä ja tätä nuoremmat lapset eivät tarvitse ruutuaikaa ollenkaan. Alle 2-vuotiaat lapset eivät hyödy ruutuajasta, sillä tämän ikäisten on tärkeämpää saada runsaasti kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta. Median käyttöä on hyvä tauottaa pienempiin palasiin, esimerkiksi 20-30 minuuttia kerrallaan.

Mietittäessä lapselle sopivaa ruutuaikaa, tärkeintä olisikin tarkastella kokonaisuutta. Lapsen jokaiseen päivään tulisi sisältyä riittävästi unta ja liikuntaa, säännöllisiä ruokailuja, runsasta vuorovaikutusta ja yhteisiä perheen kanssa vietettyjä hetkiä, leikkejä, ulkoilua ja uuden oppimista. Lapsi voi hyvin, kun kaikki arjen asiat ovat keskenään tasapainossa. Silloin löytyy myös mediankäytölle oma aikansa.

Koululaisen ruutuaika

Kouluikäisen lapsen suositeltu ruutuaika on noin kaksi tuntia päivässä. Monet koulutehtävät tehdään nykyään tietokoneella tai omalla puhelimella, mutta tällaisia digitaalisia koulutehtäviä ei tavallisesti sisällytetä osaksi lapsen ruutuaikaa.

Lasten ruutuaika tarkoittaa yleensä lasten ja nuorten vapaa-ajalla tapahtuvaa viihdekäyttöä, ei koulussa tapahtuvaa digitaalisten opetussisältöjen ja oppimisympäristöjen käyttöä. Ruutuaikaan ei siis tavallisesti lasketa mukaan kotona tietokoneella tai kännykällä tapahtuvaa koulutehtävien tekoa, tiedonhakua tai työskentelyä. Tällaisesta lasta ja nuorta aktivoivasta ruutuajan käytöstä ei ole läheskään yhtä suurta haittaa kuin esimerkiksi jatkuvasta passiivisesta ohjelmien katselemisesta. Kuitenkin, tehtiin ruutuajalla sitten mitä hyvänsä ikätasoon sopivaa, on tärkeää muistaa monipuolinen tekeminen jokaisena päivänä.

On toki koululaisen vanhempien päätettävissä, minkä verran ruutuaikaa digitaalisten koulutehtävien lisäksi on lapselle hyväksi. Omaa lasta tarkkailemalla tulette huomaamaan, kuinka kauan lapsen on hyvä käyttää omalla vapaa-ajallaan mediaa. Muun muassa erilaiset ryhmäliikunnalliset harrastukset ovat hyviä katkaisemaan koululaisen ruutuaikaa. Myös yhteinen aika vanhemman kanssa on tärkeää joka päivä.

Mitä haittaa on liiallisesta ruutuajasta?

Liiallisesta ruutuajasta on lapselle haittaa silloin, kun lapsi alkaa ruutuajan jälkeen käyttäytyä levottomasti tai häntä on vaikea saada pois ruudun ääreltä. Lapsi muuttuu kiukkuiseksi ja suuttuu, kun tablet-laite tai puhelin otetaan häneltä pois.

Lasten ruutuaika haittaa lasta silloin, jos lapsi ei halua leikkiä tai ei ole enää kiinnostunut leikkimisestä. Liiallinen ruutuaika aiheuttaa lapsille usein ensimmäisenä päänsärkyä. Lisäksi se aiheuttaa lapsille usein myös levottomuutta ja saa lapsen pahantuuliseksi. Muita haittoja voivat olla keskittymisen vaikeudet, niskan ja selän alueen säryt sekä silmien väsyminen ja ärtyminen. Lasten ruutuaikaa on hyvä tauottaa lyhyempiin osiin, jotta yhdeltä istumalta ei tule oltua liian kauaa ruudun äärellä.

Jokainen vanhempi tuntee oman lapsensa parhaiten ja oppii kyllä huomaamaan, milloin ruutuajalla olo ei enää hyödytä lasta. Lapsen käytöstä seuraamalla vanhempi pääsee äkkiäkin jyvälle siitä, mikä määrä ruutuaikaa on hyväksi juuri omalle lapselle. Ruutuajan on mahdollista käyttää myös lasta aktivoiden erilaisten pelien muodossa. Monet lapset pitävät myös erilaisten lastenohjelmien katselemisesta.

Suosittuja ja ilmaisia digipelejä lapsille:

1. Pikku Kakkonen (kivaa tekemistä 2-6-vuotiaille lapsille. Lataa Androidille: Pikku Kakkonen tai iPhonelle: Pikku Kakkonen )
2. Pikku Kakkosen Eskari (hauskoja tehtäviä viskareille ja eskareille. Lataa Androidille: Pikku Kakkosen Eskari tai IPhonelle: Pikku Kakkosen Eskari)
3. Molla ABC (kirjainten harjoittelua hauskalla tavalla! Lataa Androidille: Molla ABC tai IPhonelle: Molla ABC )
4. Oppi ja ilo (erilaisia kehittäviä verkkopelejä löytyy eri-ikäisille sivuilta oppijailo.fi)

Miten rajoittaa lasten ruutuaikaa?

Lasten ruutuaikaa on hyvä rajoittaa niin, että lapsen päivään mahtuu myös muuta tekemistä. Vanhempien tehtävänä on säädellä lasten median käyttöä ja määritellä, miten ja milloin lapset saavat mediaa käyttää.

Yhteisesti sovitut säännöt ruutuajan suhteen määrittävät, että esimerkiksi ohjelmia katsotaan vain tiettyyn aikaan päivästä. Perheen aikuisen tulee olla myös tietoinen ajasta, jonka lapsi viettää ruudun äärellä. Aikuinen on aina tukena lapsen median käytössä ja auttaa lasta rajaamaan median käyttöä sopivalle tasolle.

Jos mietit, kuluttaako lapsi tai nuori median parissa liikaa aikaa, ota asia puheeksi rauhallisella hetkellä lapsen kanssa. Juttele lapsen kanssa siitä, mikä häntä kiehtoo mediassa ja miten arjessa olisi hyvä pyrkiä tasapainoon ja etsiä monipuolista tekemistä. Vanhemman on lisäksi tärkeä tuntea pelejä ja muita median sisältöjä, joita lapsi käyttää. Tällöin median käytöstä sopiminen ja sen rajaaminen on usein helpompaa ja pääsette lapsen kanssa mukavammin yhteisymmärrykseen.

Yhteisiä sopimuksia on usein helpompi noudattaa kun niistä on saatu yhdessä sopia ja perustella. Lapsi ja nuori kokee, että hän on tullut kuulluksi ja vanhempi ymmärtää häntä. Sopikaa yhdessä, milloin mediaa saa käyttää ja millaisiin paikkoihin sitä taas ei saa tuoda. Tällaisia kiellettyjä paikkoja, mitkä eivät ole optimaalisia paikkoja käyttää mediaa, ovat esimerkiksi ruokapöytä ja nukkumaan meno. Myöhään illalla vietetty lasten ruutuaika ennen nukkumaanmenoa haittaa tutkitusti nukahtamista ja laadukasta unta. Puhelimet ja muut älylaitteet olisikin tästä syystä hyvä jättää esimerkiksi tiskipöydälle tai yhteiseen ”luuriboxiin” odottamaan seuraavaa päivää. Lasta ja nuorta on tärkeä auttaa ymmärtämään liiallisen median käytön haittavaikutukset, jotta hän haluaa myös itse toimia itsensä kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.

Vanhemman on tärkeä ohjata lapsi myös muiden tekemisten äärelle joka päivä. Lapsen laitteille voi asentaa myös ruutuaikasovelluksen, jonka avulla on helppo rajata laitteiden käyttöä.

Vinkit lapsen mediankäytön tukemiseen ja rajaamiseen:

1. Tutustu lapsen tapoihin käyttää mediaa ja juttele hänen kanssaan asiasta. Avoin ja myönteinen keskusteluyhteys tukee niin lapsen mediataitoja kuin kasvuakin. Kun olet vanhempana positiivisesti kiinnostunut lapsesi median käytöstä, lapsen on helppo kääntyä puoleesi kohdatessaan mediassa myös ikäviä asioita.
2. Auta lasta tasapainottamaan omaa arkeaan. Tue lapsen taitoja löytää itselleen mielekästä tekemistä. Mediankäytössäkin on hyvä muistaa kohtuus. Ennenkaikkea tue ja kannusta lasta tapaamaan kavereitaan myös kasvokkain ja vie lasta harrastuksiin.
3. Vanhempana annat lapselle esimerkkiä omasta mediankäytöstäsi. Aikuisena ohjaat, neuvot ja näytät esimerkkiä. Lapsi tarvitsee aikuisen tukea harjoittaessaan omia mediataitojaan.
4. Millaisia asioita voisitte yhdessä tehdä median parissa? Tykkäisittekö pelailla yhdessä tai tehdä yhteisiä videoita? Yhteiset mukavat hetket ovat lapselle ja koko perheelle tärkeitä.
5. Turvallisuus ennen kaikkea. Miten esimerkiksi sosiaalista mediaa voi käyttää turvallisesti? Profiilit ja kanavat on alkuun hyvä olla yksityisiä. Lapsen ja nuoren on tärkeä tietää, ettei omia henkilötietoja tai valokuvia saa lähettää tuntemattomille. Jutelkaa yhdessä myös turvallisen salasanan valitsemisesta.

Mitä vinkkejä vielä lisäisit listaan? 🙂 Käy kommentoimassa!

Kiitos että kävit lukemassa artikkelin! Tule seuraamaan postauksiani myös instagramin puolelle: lapsenkasvatus