Toinen lapsi – näin vahvistat sisaruussuhdetta!

Toisen lapsen syntyminen perheeseen on iso muutos esikoisen elämässä. On hyvin yksilöllistä, kuinka esikoinen suhtautuu uuteen vauvaan, mutta vanhempikin voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, kuinka vahvaksi sisaruussuhde lopulta muotoutuu.

Ensimmäinen lapsi on tottunut saamaan vanhemmiltaan ja muilta läheisimmiltä ihmisiltään paljon huomiota. Yhtäkkiä lapsen elämään tuleekin toinen lapsi, pikkusisarus, joka vaatiikin vanhemmilta todella paljon hoivaa ja huolenpitoa, eikä esikoinen olekaan enää ainut huomion kohde.

Meidän vanhempien olisikin hyvä miettiä itsemme samaan tilanteeseen. Miltä meistä tuntuisi, jos oma kumppanimme ilmoittaisi, että hän ottaa nyt uuden kumppanin, joka on hänelle aivan yhtä tärkeä ja joka muuttaa meidän kotiimme? Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä hankalampaa lapsen on ymmärtää, mitä vauvan saaminen oikeasti tarkoittaa. Useimmiten lapsi kohdistaa sisarukseen odotuksia esimerkiksi mukavasta leikkikaverista. Karu totuus esikoiselle onkin se, ettei vauvan kehitys riitä tähän vielä hetkeen. Jos esikoiselle ei ole tätä kerrottu tarpeeksi selvästi ennen vauvan syntymää, hän saattaa kovastikin pettyä tajutessaan tämän tosiasian.

Toinen lapsi herättää vanhempien odotukset isompaa sisarusta kohtaan, minkä esikoinen voi kokea epäreiluna ja hämmentävänäkin. Me emme vanhempina voi pakottaa lasta rakastamaan vauvaa heti ensinäkemästä lähtien vaikka kuinka sitä toivoisimmekin. Esikoiselle tulee antaa ennenkaikkea aikaa tutustua omaan tahtiin pikkusisarukseen ja oppia pikkuhiljaa rakastamaan tätä. On siis hyvin luonnollista ja ymmärrettävää, että lapsi on varsinkin aluksi mustasukkainen uudesta vauvasta.

Toinen lapsi tulossa – miten huomioida esikoinen?

Esikoista voi huomioida ja valmistella monellakin eri tavalla ennen toisen lapsen syntymää. Vanhemman on tärkeä ymmärtää muutoksen suuruus esikoisen elämässä ja auttaa vanhempaa lasta huomaamaan, kuinka tärkeä ja rakas hän edelleen on uudesta vauvasta huolimatta.

Esikoisen mustasukkaisuus voi ilmetä arjessa esimerkiksi lisääntyneenä itkuisuutena ja levottomuutena ja lapselle voi tulla esimerkiksi pissavahinkoja tai hän voi yrittää myös satuttaa vauvaa tai vanhempiaan. Esikoista kannattaakin valmistaa toisen lapsen tuloon mahdollisimman realistisesti. Parhaiten se onnistuu keskittymällä sekä positiivisiin asioihin “pääset opettamaan vauvalle kaikki hienot leikkisi ja hauskuuttamaan häntä vitseilläsi ” että negatiivisiin “vauva saattaa itkeä paljonkin kun vauva ei osaa vielä puhua ja vauva tarvitsee paljon syliä ja lohdutusta”.

Mustasukkaisuutta voi helpottaa ottamalla isompi lapsi mukaan vauvan hoitamiseen samalla huomioiden hänen ikätasonsa. Jos esikoinen on kovin kiinnostunut ja innokas hoitamaan uutta vauvaa, tee auttaminen hänelle mahdollisimman helpoksi. Voit asettaa vauvan hoitotarvikkeet niin, että ne ovat helposti esikoisen saatavilla kun hän haluaa olla mukana esimerkiksi vaipan vaihdossa tai valitsemassa vauvalle vaatteita.

On myös hyvin tärkeää, että isompi lapsi saa kahdenkeskistä aikaa molempien vanhempien kanssa. Arkirutiinien pysyminen mahdollisimman samanlaisina auttaa myös omalta osaltaan esikoista sietämään paremmin perheen sisäistä muutosta. Useimmiten uhmaikäiselle esikoiselle tämä muutos on kovin paikka, sillä hänen on usein ikätasoonsa nähden vaikea hahmottaa koko asiaa. Yleensä yli neljävuotias ymmärtää jo paremmin, mitä tulee tapahtumaan. Tulevasta muutoksesta keskusteleminen on usein helpompaa vähän isomman lapsen kuin esimerkiksi taaperoikäisen kanssa.

Näin valmistelet esikoisen uuden vauvan tuloon:

  • Vauvan tuloon voidaan valmistautua myös leikin kautta: nuken hoivaaminen, syöttäminen ja vaipan vaihtaminen
  • Kerro jo hyvissä ajoin, kuka lasta hoitaa, kun äiti ja isä ovat synnyttämässä
  • Kerro jo etukäteen, mitä kaikkea kivaa tehdään yhdessä kun äiti tulee kotiin
  • Anna myös esikoisen hankkia tai valmistaa vauvalle lahja kotiin tullessaan, kortti tai lelu
  • Mahdolliset nukkumisjärjestelyt hyvä aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa
  • Pyri pitämään isomman lapsen arki mahdollisimman muuttumattomana uuden vauvan syntymän aikoihin. Tehkää edelleen niitä asioita kaksin esikoisen kanssa, joista hän nauttii
  • Kehu isompaa lasta kuinka hieno isosisarus hän onkaan! Anna kiitosta ihan pienistäkin onnistumisista, mitä päivän aikana esikoisessa huomaat
  • Auta esikoista huomaamaan merkkejä, joista huomaa, että uusi vauva pitää hänestä!
  • Kotiin tulevien vieraiden olisi tärkeä huomata myös isompi sisarus. Anna esikoisen esitellä vauva ja kaikki vauvaan liittyvät asiat vieraille
  • Kehitä esikoisen ja vauvan välille tuttuja rituaaleja, kuten esim. iltalaulu. Esikoinen voi jo vauvan odotusaikana laulaa tiettyä iltalaulua, jonka vauva tunnistaa sitten myös syntymän jälkeen

Mitä ja miten kertoa esikoiselle vauvasta?

Esikoiselle on tärkeää puhua uudesta vauvasta mahdollisimman realistisesti, jottei isompi lapsi pety liikaa. Yleensä uuden vauvan tulosta on parempi kertoa esikoiselle vasta sitten kun äidin vatsa on alkanut jo pyöristyä.

Älä puhu esikoiselle liikaa uudesta leikkikaverista, vaan kerro realistisesti, mitä vauva vaatii. Kerro kuitenkin myös, kuinka isompi lapsi voi olla mukana vauvan elämässä ja miten hän voi hoitaa vauvaa. Vasta kun äidin vatsa alkaa jo pyöristyä, voi olla hyvä hetki kertoa asiasta esikoiselle, sillä asia on lapselle tällöin konkreettisempi. Kerro asiasta lapselle siinä vaiheessa, kun olet valmis kertomaan asiasta myös kaikille muillekin.

Miten voin vahvistaa lasten sisaruussuhdetta?

Vanhempien turvallinen ja rakastava ilmapiiri vahvistaa perheen lasten välistä sisaruussuhdetta. Se, miten vanhemmat keskustelevat keskenään ja hoitavat erimielisyydet, vaikuttaa suoraan myös lasten keskinäiseen suhteeseen.

Kun lapsi saa vanhemmiltaan säännöllisesti tukea ja hoivaa, hän pystyy osoittamaan sitä myös sisarelleen. Varsinkin äidin antamat hellyydenosoitukset lapsilleen lujittavat sisarusten välistä suhdetta. Taustalla vaikuttaa myös vanhempien omat ajatukset kummastakin lapsesta, sillä ajatuksemme näkyvät teoissamme. Vanhempien on hyvin tärkeää olla tasapuolisia lapsiaan kohtaan.

Sisarussuhdetta aloitetaan kehittämään jo odotuaikana juttelemalla esikoiselle vauvasta ja tutkimalla hankintoja. Isosisarus voisi myös itse olla mukana valitsemassa vauvalle esimerkiksi unilelun tai uuden potkupuvun. Uuden tilanteen hyväksymistä helpottaa hyvä ja lämmin suhde vanhempiin.

Sisarusten erilaiset temperamentit lisäävät riitoja ja vanhempia tarvitaankin paljon tukemaan lasten yhteisiä leikkihetkiä. Myös lasten sukupuolella ja ikäerolla on vaikutusta siihen, millainen sisarusten suhteesta kehittyy. Mitä pienempi lasten ikäero on, sitä samanlaisemmat tarpeet lapsilla on vanhempiinsa ja huomiota haetaan saman tarpeen täyttämiseksi. Tämä usein johtaa kinasteluihin.

Sisarusten väliseen suhteeseen vaikuttavat aina ikäero, sisarusten määrä, luonteenpiirteet, temperamentti ja mielenkiinnon kohteet. Suhteeseen vaikuttavat myös kodin ilmapiiri ja perheenjäsenten tasavertaisuus perhetyypistä riippumatta.

Sisarusten välinen suhde opettaa lapsia puuhailemaan yhdessä sekä kannustamaan ja kehumaan toisia. Sisarussuhde opettaa myös miten ollaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa sekä sitä, miten riitatilanteet ratkaistaan. Suhteeseen voi kuulua myös kilpailua ja mustasukkaisuutta. Vanhempien oikeudenmukaisuus, tasapuolisuus ja yksilöllinen huomioiminen sekä kahdenkeskinen aika kummankin sisaruksen kanssa vaikuttaa positiivisesti sisarussuhteeseen.

Miten perheessä voidaan välttyä sisarkateudelta?

Vanhempien antama huomio on oleellisin keino sisarkateuden välttämiseksi. Jakamatonta huomiota tulisi pystyä antamaan mahdollisimman tasapuolisesti, vauvan tarvitsevuudesta huolimatta. Tämä on tärkeä molempien vanhempien ymmärtää.

Isompi sisarus saattaa uuden vauvan myötä alkaa käyttäytymään myös itse vauvamaisesti. Hän saattaakin yhtäkkiä haluta taas juoda tuttipullosta tai muuttaa puhetyyliään vauvamaiseksi. Näin toimiessaan esikoinen haluaa muistuttaa vanhempiaan, kuinka paljon hänkin tarvitsee vielä syliä ja hellyyttä. On normaalia että esikoinen käyttäytyy näin, mutta vanhemman on hyvin tärkeä antaa joka päivä jakamatonta huomiota myös isommalle lapselle. Isomman lapsen kanssa voi jutella myös siitä, kuinka hienoa on olla jo näin iso ja mitä kaikkea hienoa hän jo osaa. Vähitellen esikoinen unohtaa kyllä vauvamaisen käytöksensä.

Mitä jos esikoinen ei kiinnostu vauvasta?

Vanhempina me emme voi pakottaa esikoista pitämään vauvasta. Tärkeintä on antaa esikoiselle aikaa tottua uuteen perheenjäseneen ja antaa hänen tutustua vauvaan omaan tahtiin.

Isommalle lapselle tulee antaa aikaa sekä tilaa kertoa myös ikävistäkin tunteista vauvaa kohtaan. Ikävätkin tunteet ja sanat vauvaa kohtaan ovat täysin normaaleja esikoisen reaktiota suuren muutoksen keskellä. Älä missään nimessä toru esikoista jos hän sanoo vauvasta jotain sellaista, mitä sinä et vanhempana haluaisi kuulla. On tärkeää antaa lapsen tuntea niinkuin hän tuntee.

Älä järkyty tai hämmästele esikoisen kamaliltakin kuulostavia sanoja uudesta vauvasta. On aivan luonnollista jos esikoinen näyttää lämpenevän hitaasti vauvaa kohtaan, eikä halua osallistua vauvan hoitoon. Osa lapsista lämpenee hitaasti uutta vauvaa kohtaan ja osa taas haluaisi olla mukana joka hetkessä. Lapset ovat erilaisia myös tässä suhteessa.

Vanhemman on tärkeä ymmärtää esikoisen negatiivisetkin tunteet vauvaa kohtaan ja sanoittaa lapsen tunnetilaa: ”Ymmärrän että sinua harmittaa, mutta vauva kuuluu myös perheeseemme ja me rakastamme teitä kumpaakin yhtä paljon”. Varsinkin taaperoiässä oleva esikoinen saattaa osoittaa harmistustaan kovakouraisestikin. Tällöin lapselle on kerrottava jämäkästi, että vaikka harmittaa, ketään ei silti saa satuttaa.

Ennakointi on tällaisessa tilanteessa paras keino ja useimmiten uuden tekemisen keksiminen, kuten esimerkiksi muovaileminen, auttaa esikoista vaihtamaan aggressiivisen käytöksen mukavaan tekemiseen. Vauvan uniaika onkin hyvä aika viettää kahdenkeskistä aikaa esikoisen kanssa, jos hän ei enää itse nuku päiväunia. Jos taas ei-toivottu käytös meinaa yltyä silloin kun vanhempi on syöttämässä vauvaa, isomman sisaruksen voi ottaa toiseen kainaloon esimerkiksi satuhetkelle ja antaa näin huomion yhtäaikaa kummallekin lapselle.

Onko toisen lapsen synnyttäminen helpompaa?

Toisen lapsen synnyttäminen on usein helpompi ja kestoltaan lyhyempi kuin ensimmäinen synnytys. Yhden synnytyksen jo ollessa takana, synnyttäjä tunnistaa jo hyvin oman kivunsietokyvyn ja on synnytykseen jo paljon valmiimpi kuin ensimmäisellä kerralla.

Miten toinen lapsi muuttaa elämää?

Toinen lapsi muuttaa elämää hyvin monellakin tapaa. Vanhempi on jo kokenut synnyttäjä, joka tietää jo, millaista arki pienen vauvan kanssa voi olla.

Pienemmän sisaruksen syntymä saa isomman lapsen huomaamaan myös sen, kuinka taitava hän onkaan monessa asiassa. Esikoisella ei ennen vauvan syntymää ole ollut vertailukohdetta. Arki vauvan kanssa on usein rennompaa, sillä vanhempi tietää jo mitä on tulossa. Toisen lapsen avulla vanhempi näkee myös miten esikoisesta kasvaa hieno isosisko tai -veli. Sisaruksista on myöhemmin seuraa toisilleen ja parhaimmassa tapauksessa vanhemmat saavat päiviin vähän lisää omaa aikaa. Vanhemmat tulevat huomaamaan myös sen, kuinka paljon rakkautta he tuntevatkaan molempia lapsia kohtaan. Toinen lapsi siis myös lisää vanhempien rakkauden määrää perheessä.

Jätä kommentti