Vauvan kehitys – kattava tietopaketti ja vinkit!

Vauvan kehitys edellyttää vuorovaikutussuhdetta oman vanhemman kanssa. Kaikki se, mitä vauvan kanssa tehdään ja koetaan, on vuorovaikutusta. Vauvan kehityksen edellytys on vauvan ja vanhemman välinen vuorovaikutus ja tunne perusturvallisuudesta sekä luottamus omaan vanhempaan.

Parasta ajanvietettä vauvalle on yhdessä vietetty aika oman vanhemman kanssa. Vauva oppii pikkuhiljaa luottamaan omaan vanhempaan, kun vauvan nukuttaminen ja tutut hoitorutiinit toistuvat päivästä toiseen samalla tavalla. Mitä aikaisemmassa vaiheessa vanhempi osallistuu vauvan hoitoon, sitä vahvempi heidän välisestä siteestään kehittyy. Vauvat rakastavat rutiineja ja siksi onkin tärkeää luoda arkeen toimintoja, jotka toistuvat samanlaisina. Näin vauva oppii luottamaan ja ennakoimaan tulevia tilanteita.

Tutustumalla ja viettämällä yhteistä aikaa vauvan ollessa hereillä, vanhempi oppii tuntemaan oman vauvan, tämän temperamentin ja luonteen. Vauvan erilaiset eleet ja itkut käyvät tutummaksi ja vanhempi osaa toimia yhä paremmin vauvan parhaaksi. Jokainen vauva on erilainen ja jokainen vauva kehittyy omaan, yksilölliseen tahtiin. Jokainen myös ilmaisee tarpeensa omalla tavallaan. Tämä artikkeli antaa siis vain viitteitä siitä, miten ja missä ikävaiheessa lapsi kehittyy mihinkin suuntaan. Luota vaistoosi, sillä vanhempana sinä tunnet vauvasi parhaiten. Älä turhaan lähde vertailemaan omaa vauvaasi johonkin toiseen. Se ei myöskään ole tämän artikkelin tarkoitus.

Vauvan kehitys kuukausittain

Runsas sylissäpitäminen vahvistaa vauvan kehotuntemusta sekä motorista kehitystä. Jokaisen vauvan kehitys etenee omaan tahtiinsa vaihe vaiheelta silloin, kun edellinen kehitysvaihe on opittu ja takanapäin.

Seuraavat esimerkit ovat vain viitteellisiä!

Vauvan kehitys 1kk

  • Vauva oppii hymyilemään yhden kuukauden iästä ylöspäin
  • Kääntää katseen kohti äänen suuntaa ja pystyy pitämään katsekontaktin
  • Erityisesti ihmiskasvot ja värikkäät esineet ja kuvat kiinnostavat vauvaa
  • Vauva osaa seurata katseellaan liikkuvia asioita
  • Vatsamakuulla kääntää päänsä sivulle
  • Vauva näkee parhaiten värikkäät kuvat, jotka sisältävät erityisesti punaista, mustaa ja valkoista

Vauvan kehitys 2kk

  • Vauvan kuulo on jo hyvin kehittynyt ja vauva kuulee jo melko tarkasti
  • Vauva harjoittelee löytämään kätensä ja alkaa availemaan käsiä nyrkistä
  • Aloittaa harjoittelemaan erilaisten äänteiden muodostamista
  • Potkii jaloillaan vuorotahtiin
  • Nauttii kovasti seurustelusta hoivaajansa kanssa

Vauvan kehitys 3kk

  • Vauva leikkii sormillaan ja työntää ne suuhunsa
  • kannattelee hyvin jo päätään niin, että pystyy kääntelemään sitä puolelta toiselle
  • Tavoittelee käsillään esineitä ja yrittää tarttua niihin
  • Alkaa tunnistamaan omia perheenjäseniään
  • Jokeltelee noin 2-3 kuukauden iästä alkaen

Vauvan kehitys 4kk

  • Vauva tuntee jo läheisten ihmisten äänet
  • Tarttuu esineisiin sekä maistelee ja tutkii niitä suullaan
  • Alkaa kiinnostumaan muista lapsista
  • Siirtää painoa alaraajoihin koko jalkaterällään
  • Naureskelee ääneen ja voi kiljahdella riemusta

Minkä ikäinen on vastasyntynyt?

Vastasyntyneellä vauvalla tarkoitetaan vauvaa, joka on iältään alle kuukauden ikäinen.

Vastasyntyneen hoito

Heti syntymästään lähtien vauva on valmis vuorovaikutukseen hoivaajansa kanssa. Terveessä vauvassa herää uteliaisuus ja kiinnostus häntä hoivaavaa aikuista kohtaan. Hoivaajan läsnäolo luo perustaa vauvan turvallisuuden tunteen kehittymiselle.

Hellät hoitotoimet vaikuttavat vauvan käsitykseen hänestä itsestään. Se, millä tavalla vauvan kanssa ollaan vuorovaikutuksessa ja miten vanhempi hänet näkee, vaikuttaa siihen, miten vauva näkee itsensä. Vauva näkee itsensä oman vanhemman kasvoissa. Vastaamalla vauvan tarpeisiin, saat vauvan kiintymään itseesi. Vauvan ja vanhemman välinen kiintymyssuhde kehittyy vähitellen. Vanhemman hellästä hoivasta, sylistä ja rakastavasta katseesta vauva tietää olevansa tärkeä ja rakastettu perheensä jäsen.

Milloin vauvan päätä ei tarvitse enää tukea?

Vauvan päätä ei tarvitse enää tukea neljän kuukauden iän jälkeen, mutta osa vauvoista saattaa pystyä kannattelemaan päätään 2 kuukauden iässäkin jo hyvin jäntevästi.

Minkä ikäinen vauva nostaa päätään?

Noin 1-2 kuukauden ikään tultaessa vauva pystyy nostamaan päätään ollessaan vatsamakuulla ja saattaa myös oppia jo kannattelemaan päätään. Vauvan tullessa 3,5 kuukauden ikään vauva pystyy jo kannattelemaan päätään kun hänet vedetään käsistä istuma-asentoon.

Vauvan motorinen kehitys

Jokainen vauva kehittyy motorisesti omaan yksilölliseen tahtiinsa. Vauvan motoriseen kehitykseen vaikuttaa merkittävästi muunmuassa perimä, temperamentti, vauvan aktiivisuus sekä kasvuajan olosuhteet. Myös vuorovaikutuksen laatu vaikuttaa merkittävästi vauvan motoriseen kehitykseen.

Vauvan motorinen kehitys alkaa ensin koko kehon liikkeillä ja eriytyy pikkuhiljaa raajojen ja pään liikkeiksi. Vauvan motorinen kehitys alkaa aina ensin päästä ja siirtyy siitä sitten kohti jalkoja. Vauva on kohdusta asti tottunut olemaan kippura-asennossa mutta kehityksen myötä vauva alkaa venyttämään itseään suoremmaksi ja muuttamaan asentoaan. Myös nyrkissä olevat kädet alkavat vähitellen hakeutua suuta kohti.

Vauvan tullessa noin neljän viikon ikään vauva aloittaa kannattelemaan päätään vatsamakuulla. Noin kahden kuukauden ikää lähestyttäessä vauva pystyy pitämään päätään ylhäällä vatsallaan ollessaan. Tultaessa kolmen kuukauden ikään vauva pystyy kannattelemaan päätään keskiasennossa ollessaan sekä vatsallaan että selällään. Puolen vuoden ikään mennessä vauva on yleensä oppinut kääntymään lattialla selältä vatsalleen.

Liikkeitä ja kehon tuntemusta voi tukea silittämällä ja hellimällä vauvaa. Vauva kannattaa myös aina laskea ja nostaa hoitopöydältä kylkiasennon kautta. Näin tuet vauvan motorista kehitystä ja samalla vauva oppii hahmottamaan omaa kehoaan. Vauva kehittyy vaihe vaiheelta, joten kehitystä ei vanhempi voi yrittää jouduttaa. Seuraavan kehitysvaiheen aika on vasta sitten, kun lapsi hallitsee edellisen ja on siihen tarpeeksi kypsä.

Näin tuet vauvan motorista kehitystä

0-3kk ikäinen vauva

  • nosta vauva syliin aina kylki edellä ja laske kylki edellä alas
  • kanna vauvaa sylissäsi vatsamakuu- asennossa
  • tarjoa vauvalle leluja, joihin on helppo tarttua, kuten rengas tai pieni pehmeä pallo

3-6kk ikäinen vauva

  • Anna vauvan leikkiä vatsallaan leikkimatolla
  • tarjoa vauvalle leluja, joihin hän voi tarttua yhtäaikaa kummallakin kädellä, kuten helistin
  • auta vauvaa löytämään jalkansa vaipanvaihdon yhteydessä: tuo vauvan jalat ylös niin, että vauva pystyy tarttumaan niihin

6-9kk ikäinen vauva

  • ohjaa lasta vatsamakuulla konttausasentoon kohottamalla vauvan vatsaa ylöspäin
  • hanki vauvalle muotolaatikko ja pinottavia purkkeja
  • anna vauvan olla lattialla mahdollisimman paljon

9-12kk ikäinen vauva

  • anna lapselle mahdollisuuksia harjoitella itsenäistä kävelyä esim. työntökärryn avulla. Huom! Laita kärryyn aluksi paljon painoa, niin kärry liikkuu vauvantahtisesti
  • harjoittele vauvan kanssa seisomaan nousua

Milloin vauva kääntyy?

Vauva kääntyy ensin selinmakuulta kyljelleen ja siitä pian vatsalleen ollessaan noin 4-6 kuukauden ikäinen. Yleensä pian tämän jälkeen vauva oppii myös kääntymään vatsamakuulta selälleen.

Milloin vauva istuu?

Vauva oppii istumaan ensin tukea vasten ollessaan noin 6-7 kuukauden iässä ja istuu myöhemmin ilman tukea noin 7-8 kuukauden ikäisenä.

Milloin vauva ryömii?

Vauva oppii yleensä ensin ryömimään ja sen jälkeen konttaamaan. Nämä molemmat taidot tapahtuvat yleensä 8-10 kuukauden aikana. Jotkut lapset saattavat jättää konttaamisen myös kokonaan välistä.

Varhainen vuorovaikutus

Varhainen vuorovaikutus tarkoittaa lapsen ja vanhemman ensimmäisten yhteisten vuosien aikana tapahtuvaa yhdessäoloa sekä yhdessä tekemistä. Varhainen vuorovaikutus vanhempaan vahvistaa lapsen perusturvallisuuden tunnetta ja kehittää itsetuntoa.

Vauvan minäkuva ja empatiataidot kehittyvät, kun vauva oppii luottamaan hoivaajaansa ja turvallisuuden tunne täyttyy. Vanhemman ollessa riittävän herkkä vauvan viestiessä tarpeistaan ja vastaamalla niihin johdonmukaisesti ja ainakin pääsääntöisesti oikein, vauvan ja vanhemman välinen varhainen vuorovaikutus vahvistuu. Vauva kokee itsensä tärkeäksi, rakastetuksi kaiken vanhemman välittämän viestinnän perusteella.

Vanhemman ilmeet, eleet, äänenpaino ja kosketus välittävän vauvalle viestin hänen ainutlaatuisuudestaan. Myötäeläminen vauvan tunteiden kanssa, sekä tunnetilojen sanoittaminen, auttavat kehittämään vauvan empatia- sekä tunnetaitoja. Varhaisessa vuorovaikutuksessa lapsen ja vanhemman välille syntyy turvallinen kiintymyssuhde, kun vauva kokee tulevansa ymmärretyksi ja saa viestinnällään vanhemman vastaamaan tarpeisiinsa.

Vauvan puheen kehitys

Vauvan puhe kehittyy vuorovaikutuksessa häntä hoivaavan aikuisen kanssa. Vastavuoroinen vuorovaikutus, eli vauvan viesteihin vastaaminen, auttaa edistämään vauvan puheen kehitystä.

Vauva alkaa ymmärtää vanhemman puheesta sanoja, joita hän kuulee arjessaan toistuvasti. Vauvan puheen kehitystä vahvistetaan etenkin kiireettömällä läsnäololla. Vanhempi tukee vauvan puheen kehitystä vastaamalla vauvan viesteihin, matkimalla vauvan ääntelyä ja jokeltelua, nimeämällä asioita mitä vauva katsoo ja juttelemalla vauvalle.

Ensimmäisten kuukausien aikana vauva kommunikoi oman itkun avulla. Vauvan itkun taustalla on aina jokin syy eikä vauva koskaan itke siksi, että hän haluaisi olla jollain tapaa hankala hoivaajaansa kohtaan. Itkun syynä on yleensä joko nälkä, väsy tai kipu. Kun vanhempi vastaa lapsen itkuun tarpeeksi nopeasti, kasvattaa se vauvassa luottamusta omaa vanhempaa kohtaan.

Kolmen kuukauden iässä vauva on aktiivisemmin vuorovaikutuksessa muiden kanssa oman puhetyylinsä, jokeltelun keinoin. Kun vauva huomaa, että hänelle vastataan, vauva oppii että ääntelemällä pystyy pitämään yhteyttä toisiin ihmisiin ja vauvalle syntyy tunne omasta tärkeydestään ja ainutlaatuisuudestaan.

Vauvan näkö

Vauvan näkö kehittyy hurjaa vauhtia ensimmäisen vuoden aikana. Noin kuuden viikon ikäisenä vauva pystyy erottamaan värejä toisistaan. Ensimmäisenä vauva erottaa punaisen värin.

Vastasyntynyt on heti syntymästä lähtien kiinnostunut ihmiskasvoista ja näkeekin alkuun vain hyvin lähelle. Vauvalle hymyileminen on vauvan oppimisen kannalta hyvin tärkeää, sillä tämän positiivisen palautteen, eli vanhemman hymyn avulla, vauva haluaa toistaa jatkossakin samaa toimintoa ja oppii näin lisää uusia taitoja. Vastavuoroinen vuorovaikutus, jossa vanhempi vastaa hymyllä vauvan ääntelyyn, hymyyn tai mihin tahansa muuhun toimintaan, kehittää vauvan kokonaisvaltaista oppimista. Kuukauden ikään tultaessa vauva alkaa seuraamaan katseellaan edessään heiluvaa esinettä.

Vinkit vauvan kehityksen tukemiseen arjessa

Vauvan kehitystä tuetaan parhaiten vastaamalla vauvan perusturvallisuuden tunteeseen ja lukemaan vauvan antamia viestejä pääsääntöisesti oikein. Vuorovaikutus ja turva auttavat vauvaa kehittymään ja tutustumaan ympärillä olevaan maailmaan.

  1. Pidä huoli myös omasta jaksamisestasi, niin jaksat antaa vauvalle omaa energiaasi!
  2. Ole katsekontaktissa vauvan kanssa ja tutustu häneen kaikessa rauhassa
  3. Sanoita vauvalle kaikkea mitä teet – näin kasvatat sekä vauvan luottamusta sinua kohtaan, mutta kehität myös vauvan varhaista ääntelyä sekä puhumaan oppimisen taitoja
  4. Pyri vastaamaan vauvan viesteihin pääsääntöisesti oikein – jos se ei aina onnistu, ei ole syytä huoleen. Oman vauvan tunteminen auttaa sinua lukemaan vauvasi viestejä yhä paremmin
  5. Myötäelä vauvan tunnetiloja, hymyile vauvalle, pidä sylissä, helli ja silittele
  6. Luota omaan vaistoosi vanhempana. Vain sinä tunnet vauvasi parhaiten!

Ihanaa vauvantuoksuista arkea sinulle!

Jätä kommentti