Jos lapsi ei tottele, se johtuu yleensä lapsen kokemasta epäreilusta tilanteesta. Lapsi saattaa kokea, että häntä ei ole tarpeeksi kuunneltu tai hänen ajatuksiaan ei ole otettu huomioon. Lapsen ajattelun taitojen kehittäminen on pitkällä tähtäimellä paljon kannattavampaa kasvatusta kuin tottelevaisuuteen opettaminen.

Miksi lapsi ei tottele?

Syitä lapsen tottelemattomuuteen voi olla tilanteesta riippuen moniakin, mutta on syytä miettiä ensin, mistä syystä lapsi on kovin vastahakoinen ohjeillesi? On tärkeä miettiä, ovatko arjessanne perusasiat ensin kunnossa. Ovatko lapsen päivittäin toistuvat rutiinit tuttuja ja turvallisia? Vietättekö päivittäin aikaa yhdessä lapsen kanssa? Onko vuorovaikutus välillänne lämmintä ja positiivista? Huomaatko tarpeeksi lapsen hyviä hetkiä arjessa?

Älä koskaan rankaise lasta. Lapsen rankaiseminen, nöyryyttäminen tai väkivallankäyttö eivät koskaan kuulu osaksi lapsen kasvatusta. Sen sijaan seuraamukset eri tilanteissa ovat paikallaan silloin, jos lapsi toistuvasti käyttäytyy tottelemattomasti perustelemaasi sääntöä kohtaan. Vanhempi osoittaa omalla johdonmukaisuudellaan, että säännöt on tehty noudatettaviksi.

Miten toimia jos lapsi ei tottele?

Jos lapsi ei tottele tai suostu kehotuksiisi, mieti alkuun omaa äänensävyäsi. Miten ohjeistat lasta? Joissain tilanteissa lapselle kannattaa antaa muutama vaihtoehto, joista hän voi itse valita. Kun lapsella on mahdollisuus vaikuttaa omaan tekemiseen, hän on myös vastaanottavaisempi sinun ehdotuksillesi.

Siirtymätilanteet ovat yleisimpiä tilanteita, jotka tuottavat haasteita lapselle. Lapselle kannattaakin kertoa jo hyvissä ajoin toiseen toimintaan siirtymisestä, jotta esimerkiksi leikkien lopetus ja lelujen siivoaminen eivät tule yllätyksenä. Ennakoimalla tilanteita siirtymät eri toimintojen välissä sujuvat helpommin. Kerro siis lapselle etukäteen, mitä on tapahtumassa seuraavaksi.

Muutaman vuoden ikäinen lapsi tarvitsee sinua vielä näyttämään mallia siivouksessa ja voit myös kysyä lapselta, ikään kuin antaisit hänen päättää, haluaako hän kerätä ensin esimerkiksi nuket vai legot? Jotkut lapset saattavat hyötyä myös esimerkiksi munakellon tai Timetimerin käytöstä, josta he näkevät hyvin jäljellä olevan ajan ennen siirtymää. Siirtymätilanteiden välillä lapsi tarvitsee paljon itsesäätelyn taitoja ja aikuisen on tärkeä olla tukemassa tämän taidon kehittymisessä, ettei lapsi koe olevansa yksin liian haastavan asian äärellä.

Hyvin tyypillinen tilanne syntyy usein leikkipuistossa, kun lapsi ei vanhemman pyynnöistä huolimatta haluaisi lähteä vielä kotiin, vaan haluaisi vielä kiipeillä. Voit tässä kohtaa ehdottaa lapselle, että hän saa päättää mistä kohtaa kiipeilytelinettä hän haluaa tulla alas. Ennakointi on eduksi kenelle tahansa, joten muista ajoissa kertoa lapselle ennen lähtöä, että hän saa leikkiä vielä esimerkiksi 5 minuuttia ja sitten lähdetään.

Miten ohjeistat? Muista antaa ohje aina lapsen ikätason mukaan. Lapsen on helpompi pitää mielessään maksimissaan yksi ohje kerrallaan. Jos kyseessä on ihan pieni lapsi, on tärkeä muistaa antaa ohje hyvin selkeästi ja varmista vielä, että lapsi on ymmärtänyt ohjeen. Huomioi myös äänensävysi ohjetta antaessasi. Lempeän jämäkkä äänensävy auttaa lasta huomaamaan, että olet tosissasi mutta kuitenkin ystävällinen lasta kohtaan.

Anna mahdollisuus vaikuttaa. Jo muutaman vuoden ikäisen lapsen voi antaa itse valita kahdesta vaihtoehdosta. Esimerkiksi ”Kummanko paidan haluat valita huomiseksi päiväkotiin?” Kun lapsi kokee, että hänelle annetaan mahdollisuus vaikuttaa omaan tekemiseen, lapsi on vastaanottavaisempi myös sinun ehdotuksillesi. Kehuessasi lapsen hienoja valintoja, tuet samalla lapsen ajattelun taitojen ja itsetunnon kehittymistä.

Ethän käytä liikaa EI -sanaa? Kyseinen sana menettää merkitystään, jos käytät sitä liikaa. Lisäksi sanasta tulee tehoton. EI -sanaa on tarpeen käyttää vain vaarallisissa tilanteissa silloin, kun lapsen turvallisuus on uhattuna. Tällaisissa tilanteissa saat välittömästi yhteyden lapseen ja sana on tehokas sekä arvokas, kun sinun täytyy saada välittömästi lapsen huomio itseesi.

Lapsen kehuminen. Lapsen hyvien hetkien huomaaminen arjessa vahvistaa positiivisuuden kehää perheessänne. Huomioithan, että kehusi on oltava aito ja tarkasti perusteltu lapselle. Muutoin et saa positiivista viestiäsi välitettyä lapselle tarpeeksi selkeästi.

Lapsen ajattelun kehitys

Lapsen ajattelun taidot kehittyvät, kun lapsi saa ikätasonsa mukaisesti ajatella itse. On tärkeää ettei vanhempi ole koko ajan kertomassa vastauksia lapsen kysymyksiin, vaan antaa lapsen miettiä ensin vastausta sellaiseen asiaan, johon aikuinen tietää lapsen osaavan vastata. Ajattelun taitoja kehittää myös lapsen tunne siitä, että hän kokee voivansa vaikuttaa häntä koskeviin asioihin ilman, että olet jatkuvasti kertomassa hänelle miten missäkin tilanteessa tulisi toimia.

Anna lapsen välillä miettiä itse vastauksia arjen erilaisissa tilanteissa silloin, kun tiedät lapsen osaavan vastata. Pohdi ääneen lapsen ollessa lähellä. Esimerkiksi pöytää kattaessasi voit pohtia ääneen ”Mitäs me vielä tarvitaan?”

Lapsen ajattelun taitojen vahvistaminen on pitkällä tähtäimellä paljon arvokkaampaa ja tärkeämpää kuin tottelevaisuuteen opettaminen. Miksi?

1. Haluamme, ettei lapsi tukeudu tulevaisuudessa liikaa muiden kehotuksiin ja mielipiteisiin, vaan haluaa miettiä ensin itse.
2. Haluamme, että lapsi osaa tehdä päätöksiä itsenäisesti ja luottaa omaan arviointikykyyn.
3. …ja koska haluamme, että lapsi pyrkii tulevaisuudessa seuraamaan omaa polkuaan kohti omia unelmia.

Lapsen kehuminen

Lapsen kehuminen ja hyvän huomaaminen arjessa vähentävät tutkitusti lapsen negatiivista käytöstä. Kerro lapselle aina tarkasti, mistä asiasta häntä kulloinkin kehut. Positiivinen palaute antaa lapselle toimintaohjeen käyttäytyä jatkossakin hyväksyttävällä tavalla.

Jos koet, että arkenne sisältää paljon tilanteita, joissa lapsi ei tottele, mieti ensin, annatko lapselle päivittäin tarpeeksi positiivista palautetta. Lasta kehumalla tulet pian huomaamaan, että lapsi haluaa jatkossakin toimia positiivisella tavalla. Jokainen lapsi tarvitsee aikuisen, joka näkee hänen hyvät hetkensä ja auttaa lasta löytämään omat vahvuutensa. Kasvattajien tehtävänä on auttaa lasta huomaamaan hyvää itsessään.

Lapsi ei kuuntele ohjeita

Lapsen on haastava kuunnella ohjeita, jos lapsen vireystila on sillä hetkellä huono. Lapsi on vastaanottavainen ohjeille silloin, kun lapsi on rauhallinen ja hyväntuulinen. Suurten tunteiden vallassa olevalle lapselle on turha kertoa ainuttakaan ohjetta.

Ensin olisi saatava lapselle hyvä ja rauhallinen olotila. Kerro lapselle ohjeet etukäteen jo ennen kuin tilanne on päällä ja aina silloin, kun lapsen vireystila on hyvä. Esimerkiksi ennen kauppaan menoa lapselle on hyvä kertoa selkeät ohjeet, jottei lapselle tule kaupassa yllätyksenä, ettei tällä kertaa ostetakaan vaikkapa lelua. Muista myös aina kiittää lasta ohjeiden kuuntelemisesta ja niiden mukaan toimimisesta.

3v ei tottele

Uhmaiässä oleva lapsi testaa vanhempiensa johdonmukaisuutta ja omia rajojaan. Suurin osa 3 vuotiaista lapsista elää tässä ikävaiheessa omaa tahtoikäänsä. Lapsi saattaa vastustaa kaikkea hyvinkin jyrkästi. Kyseinen ikävaihe on hyvin tärkeä lapsen itsenäistymisen kannalta. Anna lapselle mahdollisuuksia tehdä välillä omia ratkaisuja niissä asioissa, joissa koet hänen voivan itse päättää. Liian suuria päätöksiä ei kannata jättää lapsen päätettäväksi. Tämän ikäinen voi esimerkiksi harjoitella itse valitsemaan seuraavan päivän vaatteet ja asetella ne valitsemaansa paikkaan odottamaan seuraavaa aamua.

Miten opettaa lasta rauhoittumaan?

Opeta lapsi pienestä asti rauhoittumaan sylissäsi. Tällöin lapsi saa fyysisesti tunteen yhdessä olosta ja kokemuksen siitä, ettei hän ole tilanteessa yksin. Tunnetaitoja harjoitellaan yhdessä aikuisen sanoittaessa lapselle erilaisia tunnetiloja.

Sanoita lapselle hänen tunnetilaansa esimerkiksi näin: ”Sinua itkettää, olet surullinen. Sinua harmittaa kun kielsin sinua leikkimästä ruokapöydässä aterimien kanssa. Minä toivon että sinä söisit niillä. En pidä siitä, että niillä leikitään.”

Odota kumminkin ensin, että lapsi on rauhoittunut sylissäsi. Vasta tämän jälkeen lapsi on valmis kuuntelemaan sinua. Muista rauhallinen äänensävy. Voit samalla myös silitellä lasta hellästi, jos lapsi niin haluaa. Kerro lapselle, että ”Me selviämme tästä yhdessä”. Lapsi ymmärtää, ettet ole vihainen hänelle ja haluat parhaasi mukaan auttaa häntä. Lapsi saa tunteen siitä, että olet hänen kanssaan samalla puolella, etkä häntä ja hänen tunnettaan vastaan. Lapsen kasvatuksessa vuorovaikutus ja molemminpuolinen kuunteleminen on avainasemassa lapsen ja vanhemman yhteyden kehittymiselle.

Perheen yhteinen aika

Yhdessä vietetty aika on lapselle korvaamattoman tärkeää. Esimerkiksi yhteiset leikki- ja pelihetket vahvistavat sinun ja lapsesi välistä suhdetta. Yhteisten hetkien aikana vahvistat myös lapsen sanavarastoa ja puheen kehitystä. Samalla opit joka kerta tuntemaan lapsesi paremmin. Kun yhteytenne on kunnossa, lapsi voi hyvin.