Leikki tukee kokonaisvaltaisesti lapsen kehitystä. Leikkiin osallistuminen alkaa lapsen omasta sisäisestä halusta olla mukana toiminnassa. Parhaiten lapsi oppii juuri leikin kautta.

Leikki tuottaa lapselle iloa ja hyvää oloa. Samalla lapsi harjoittelee monia eri taitoja. Lapsi ei minkään muun toiminnan aikana harjoita samaan aikaan yhtä monta taitoa kuin yhden leikin aikana. Leikin aikana lapsi ei kuitenkaan itse tiedosta oppivansa, sillä hän tekee sitä vain sen vuoksi, että se tuottaa hänelle suurta mielihyvää. Onnellisimmillaan lapsi on silloin, kun hän saa leikkiä.

Lapsen vuorovaikutustaidot sekä puheen tuottamisen ja ymmärtämisen taidot kehittyvät leikin aikana. Lisäksi jokaisen leikin aikana lapsi rakentaa käsitystä itsestään ja muista. Leikissä lapsen on turvallista kokeilla, erehtyä sekä yrittää uudestaan. Leikki siis kehittää myös lapsen sinnikkyys – ja itsesäätelyn taitoja. Lisäksi kognitiiviset taidot kuten muisti, ajattelu ja kieli saavat leikin avulla harjoitusta. Ennenkaikkea leikki vahvistaa lasta.

Mitä leikki on?

Leikki on lapsen luontainen tapa toimia ja oppia. Leikin aikana lapsi oppii sääntöjä elämästä sekä siitä, miten muiden kanssa tullaan toimeen. Leikissä lapsella on myös täysi määräysvalta siitä, mitä tapahtuu.

Lasten leikit opettavat sääntöjä elämästä ylipäätään sekä siitä, miten tullaan toimeen muiden kanssa. Jotta leikki voi alkaa, lapsi keksii ensin idean ja alkaa sitten leikkimään omaa ajatustaan sen enempää toimintaa suunnittele­matta. Leikki on siis lapsen ajattelua. Leikin teema on lapselle tuttu hänen omasta arjestaan tai esimerkiksi jokin tapahtuma.

Kolmevuo­tias ottaa leikkiin usein ideaa kuulemistaan saduista, las­tenohjelmista tai uusista kokemuk­sista. Neljävuotiaan leikki sisältää usein dramatiikkaa ja tämän ikäiset lapset osaavat neuvotella kavereiden kans­sa leikin juonesta sekä sen etenemisestä. Viisi– ja kuusivuotiaat ovat taitavia kehittelemään jo hyvin mo­ninaisia juonia leikille ja leikin teema voikin tässä iässä olla lähes mitä vain. Leikin onnistumisen kannalta oleellista on, että lapsi osaa laittaa erilaisia toimintoja peräkkäin.

Ihan pienellä lapsella yksi leikkiteema ei kestä kovin pitkään, sillä leikin toimintasarjat ovat vielä lyhyitä. Sen sijaan kuusivuotiaan lapsen leikki voi kestää jopa koko päivän pitkien toimintasarjojen vuoksi.

Lapsen leikin kehitysvaiheet

Lapsen ikä vaikuttaa siihen, mikä leikissä on kulloinkin tärkeää. Erilaisia leikkimuotoja ovat yksinleikki, rinnakkaisleikki ja yhteisleikki. Leikki kehittyy ja sen merkitys syvenee lapsen kasvaessa.

Ensimmäisen ikävuoden aikana lapsen leikki kes­kittyy oman kehon haltuun ottamiseen. Oman kehon rajat ja liikkeiden säännöt opitaan vuorovaikutuksessa omien vanhempien ja muiden läheisten ihmisten kanssa. Noin kahden vuoden ikäinen lapsi pystyy rinnakkaisleikkiin yhdessä toisen lapsen kanssa, vaikka lasten yhteinen toiminta ei aikuisesta leikkimiseltä näyttäisikään. Lapset kuitenkin tarkkailevat ja jäljittelevät toisiaan, eli oppivat toisiltaan.

Toisen ikävuoden alkaessa leikki keskittyy ympäristön ja esineiden ominaisuuksien tutkimi­seen. Lapsi oppii yhdistämään esineitä toi­siinsa ja ratkaisemaan erilaisia ongelmia. Täs­sä vaiheessa lapsen muisti on jo kehittynyt niin, että lapsen toiminta on jo suunnitelmallisempaa. Myös mielikuvitusleikki alkaa juuri tässä ikävaiheessa. Alkuun lapsi tuo mielikuvitukselliseen leikkiin omaan elämään kuuluvia päivittäisiä asioita kuten pesut, syöttäminen tai hius­ten harjaaminen. Leikki kohdistuu ensin itseen ja laajenee sen jälkeen toisiin ihmisiin ja esineisiin. Kahden vuoden ikään tultaessa lapsen leikin tee­mat ovat laajentuneet jo kodin sisäl­lä ja ulkona tapahtuneisiin asioihin, kuten ruoan laittoon tai kaupassa käyntiin.

Kolmen vuoden iässä alkaa niin sanottu sosiaalinen leikki, eli yhteisleikki. Yhteisleikissä neuvotellaan leikin sisällöstä ja rooleista sekä opitaan ottamaan muut leikkitoverit huomioon. Sosiaalisen leikin aikana lap­si opettelee erilaisia sääntöjä. Leikin aikana harjoitellaan, miten toinen toimii silloin, kun minä itse toimin näin ja päinvas­toin. Tai miten toimitaan erilaisissa rooleissa. Tässä iässä myös roolileikki alkaa olla jo melko sujuvaa.

Viisi–kuusivuotiaiden lasten leikki voi olla jo melkeinpä mitä tahansa, kuten esimerkiksi seikkailua avaruudessa. Leikin kulku on tässä ikävaiheessa jo hyvinkin loogista. Leikki usein alkaa jostain, mutta kukaan ei tiedä mihin se voi päätyä ja mitä kaikkea leikin aikana voi tapahtua. Tärkeintä leikissä on leikki itsessään. Eikä se, millaiseen lop­putulokseen voidaan päästä.

Miksi leikkiminen on lapselle tärkeää?

Leikissä kaikki on lapselle mahdollista. Lisäksi se edistää lapsen kehitystä, oppimista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Leikin aikana lapsi tulee kuulluksi ja nähdyksi omana itsenään.

Leikki on lapsen tapa hahmottaa maailmaa ja harjoitella yhtäaikaa erilaisia taitoja. Leikin aikana lapsi ei tiedosta oppivansa, eikä se ole lapsen tavoitekaan. Lapsi leikkii, koska se on hänestä mukavaa ja se tuottaa hänelle mielihyvää.

Mitä leikin avulla voi oppia?

Leikki kehittää lasta monipuolisesti. Sen aikana lapsi oppii niin kielellisiä taitoja, ongelmanratkaisua kuin sosiaalisia taitojakin. Lapsi opettelee leikin aikana katsomaan asioita myös toisen näkökulmasta, mikä on sosiaalisen taitojen kannalta tärkeä taito.

Leikin avulla lapsi oppii tarinan ymmärtämistä, kerronnallisuutta sekä loogista ajattelua. Lapsen luovuus kehittyy ja samalla tulee harjoiteltua tärkeitä sosiaalisia taitoja. Lapsi oppii leikin aikana neuvottelua toisten kanssa ja sitä, miten asioita katsotaan toisen näkökulmasta. Myös tunnetaidot saavat leikin aikana harjoitusta. Kaikkia näitä taitoja lapsi tarvitsee myös myöhemmin elämässään.

Leikki kehittää lapsen ajattelua, muistia, mielikuvitusta sekä empatiaa. Ennakointi ja suunnittelu saavat myös harjoitusta. Lapsen leikkiessä muiden kanssa, hän saa samalla uusia ideoita omille leikeilleen.

Mikä on aikuisen rooli lapsen leikissä?

Aikuisen osallistumisella lapsen leikkiin on valtavasti etuja. Yhteinen leikkihetki vahvistaa lapsen itsetuntoa sekä lapsen ja vanhemman välistä suhdetta. Leikin avulla aikuisen on mahdollista nähdä syvälle lapsen ajatusmaailmaan ja oppia tuntemaan lasta paremmin.

Koskaan ei ole pakko osallistua lapsen leikkiin mukaan, eikä lapsikaan halua, että vanhempi on leikissä mukana vasten tahtoaan. Mutta on vanhempana hyödyllistä ymmärtää, miksi leikki on tärkeää lapselle ja miten suuresti oma heittäytyminen lapsen leikkiin vaikuttaa lapseen.

Yhdessä vietetty aika on lapselle paras lahja. Vanhempi saattaa olla omaa osallistumistaan kohtaan epäluuloinen ja pidättyväinen sekä ajatella että ”enhän minä osaa leikkiä.” Leikkiminen voi tuntua aikuisesta myös tylsältä ja epämukavalta. Aina ei ole myöskään sitä niin kutsuttua ”leikkifiilistä.” Leikki on kuitenkin hyödyllistä myös aikuiselle. Se saa meidät irti kaikesta siitä normaalista mitä ympärillämme on ja saa meidät heittäytymään lapsen maailmaan.

Aikuisen avulla lapsen leikistä tulee myös pitkäkestoisempi ja mitä useammin lapsi saa aikuisen mukaan omaan leikkiin, sitä useammin lapsi haluaa leikkiä myös itsenäisesti. On tärkeää suhtautua kaikkiin lapsen tekemiin leikkialoitteisiin myönteisesti ja katso mihin se lähtee menemään. Ole nimenomaan leikkikaveri, kehuja ei tarvita.

Lapsen itsetuntoa kohottaa valtavasti se, että vanhempi haluaa leikkiä juuri hänen valitsemiaan leikkejä yhdessä lapsen kanssa. Leikin aikana tulet huomaamaan lapsessasi uusia piirteitä ja leikki myös lähentää teitä. Osallistumalla lapsen leikkiin tulet näyttäneeksi lapselle, että hänen mielessään olevat asiat kiinnostavat sinua. Leikki tuo hyvää mieltä sekä lapselle että myös vanhemmalle. Seuraa mihin lapsen mielikuvitus teidät johdattaa ja heittäydy avoimesti mukaan.

Lapsen itsenäinen leikki

Itsenäistä leikkiä kannattaa jokaisen lapsen kohdalla tukea ja harjoitella. Itsenäistä leikkiä on hyvä lähteä harjoittelemaan niin, että lapselle valmistellaan etukäteen muutama itsenäinen puuha ja annetaan lapsen itse valita, mitä hän alkaa puuhailemaan.

Miten itsenäinen leikki sitten onnistuu?

Jotta lapsi jaksaisi leikkiä itsenäisesti, hän tarvitsee siihen paljon harjoitusta. On hyvä lähteä jo ihan pienen taaperoikäisen (noin 1-1,5v) kanssa liikkeelle pienistä puuhista, jotka vanhempi valmiiksi asettelee esille. Puuhia on hyvä olla alkuun esillä 3 vaihtoehtoa, joista lapsi saa itse valita, mihin puuhaan tarttuu. Lapsen ikä ja mielenkiinnon kohteet vaikuttavat siihen, kuinka herkästi lapsi tarttuu itsenäiseen puuhaan. Puuhat kannattaa siis aina valita lapsen mielenkiinnon mukaan.

Esimerkkejä itsenäisistä puuhista ja leikeistä: palapelit/nuppipalapelit, kuvakirjat, rakennuspalikat, leikkiruoat, vesivärit, leikkieläimet, duplot, pehmolelut, pienet ja isot hamahelmet, roolivaatteet, värityskuvat, muovailuvaha, magneetit, isot leikkikirjaimet, parkkitalo, automatto, nukkeleikki yms mikä lasta kiinnostaa.

1. Aloita harjoittelu valmiiksi mietityistä puuhista. Näitä on hyvä olla 2-3 erilaista, esim. värityskuva, muovailuvaha ja hamahelmet. Valmiiksi aseteltujen puuhien ja tehtävien avulla lapsi oppii puuhailemaan itsekseen ilman aikuisen jatkuvaa läsnäoloa. Taaperon kanssa on hyvä lähteä liikkeelle ensin pienistä puuhista ja siirtyä sitten myöhemmin samalla tavalla leikkeihin.
2. Asettele puuhat/leikit valmiiksi lapselle niin, että hänen on siitä hyvä aloittaa. Anna lapsen itse löytää näiden puuhien luokse ja anna lapsen myös valita, mitä hän alkaa puuhailemaan. Pysyttele itse lapsen näköetäisyydellä, mutta puuhaile itse kuitenkin samaan aikaan omia juttuja.
3. Jos näet, että lapsen on kaikesta huolimatta vaikea aloittaa, ole alkuun mukana aloittamassa puuhailua lapsen kanssa ja siirry sitten pikku hiljaa takaisin omiin puuhiin, kuitenkin niin että olet lapsen saatavilla. Jotta lapsen mielenkiinto säilyy, on puuhan tärkeä olla lapselle sopivan haastavaa. Liian helppo tehtävä tai puuha saa lapsen usein kyllästymään.
4. Hyväksy myös se, että aina lapsi ei välttämättä vain jaksa. Vireystilalla on suuri merkitys siihen, kuinka innokkaasti ja keskittyneesti lapsi puuhaan tarttuu. Hyväntuulinen, pirteä ja kylläinen lapsi jaksaa paljon paremmin uppoutua itsenäiseen puuhaan.
5. Vaihtele lapsen puuhia/tehtäviä päivittäin. Valmistellessasi esim. taaperolle 3 eri puuhaa, vaihda näistä joka kerta 1 puuha johonkin uuteen. Tämä lisää lapsen kiinnostusta itsenäistä puuhailua kohtaan.

Yleisesti ottaen, kun puuhat ovat jo valmiiksi houkuttelevasti esillä, lapsi kyllä tarttuu itsenäiseen puuhaan ainakin joksikin aikaa. On yksilöllistä, kuinka kauan lapsi jaksaa puuhailla itsenäisesti, mutta harjoitus tekee tässäkin mestarin. Mitä useammin lapselle tarjotaan erilaisia, lasta kiinnostavia itsenäisiä puuhia, sitä pitkäkestoisemmin lapsi kuluttaa aikaa puuhan parissa. Itsenäinen puuhailu ja leikki on hyvin hyödyllinen taito jokaiselle lapselle.

Mitä leikkejä teillä tällä hetkellä leikitään? 🙂

Tule seuraamaan postauksiani myös instagramin puolelle: lapsenkasvatus