Lapsen itsetunto näkyy lapsen varmuutena siitä, että vanhemmat rakastavat häntä ehdoitta juuri sellaisena kuin hän on sekä siitä, että hän kokee olevansa arvostettu ja tärkeä perheensä jäsen. Hyvän itsetunnon omaavalla lapsella on myös tunne siitä, että vanhemmista on hauska olla hänen kanssaan.
Itsetunto tekee meistä sen, keitä me olemme. Meidän ihmisten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kannalta itsetunnon merkitys on suuri. Se on tunnettu myös menestyvän ihmisen tuntomerkkinä. Itsetunto on kykyä luottaa itseensä sekä kykyä pitää itsestään ja arvostaa itseään huolimatta tiedostamistaan heikkouksista. Hyvän itsetunnon omaava näkee oman elämänsä tärkeänä ja ainutlaatuisena.
Itsetunto vaikuttaa lapsen toimintaan ja valintoihin. Kehumalla lapsen valintoja ja päätöksiä, tuet samalla hänen kehittyvää itsetuntoaan. Hyvän itsetunnon omaavan lapsen minäkuva on totuudenmukainen, eli hän tunnistaa ja hyväksyy myös omat heikkoutensa, joita meillä kaikilla on.
Itsetunto on itsensä arvostamista sekä kykyä sietää pettymyksiä ja epäonnistumisia. Itsetunnolla on monien tutkimusten mukaan myös suuri merkitys koulumenestykseen.
Mistä lapsen itsetunto koostuu?
Itsetunto koostuu kaikista niistä kokemuksista, joita lapsi saa niin muista ihmisistä kuin ympäristöstäänkin. Itsetunnon kehitys on pitkä tapahtuma ja se koostuu monista erilaisista vaiheista.
Vanhempien antama hoiva on ensimmäinen askel kohti hyvää itsetuntoa. Kiintymyssuhteen laatu vaikuttaa myös vahvasti lapsen itsetunnon kehitykseen.
Perusluottamus syntyy, kun lapsi saa hoitoa aina kun hän niin ilmaisee. Myöhemmässä vaiheessa onkin taas olennaista, millaisena lapsena vanhemmat lastaan pitävät, miten he hänet näkevät ja mitä lapselta odotetaan sekä miten onnistumisiin ja epäonnistumisiin suhtaudutaan.
Itsetunto on kokonaisuus, joka rakentuu myös itseluottamuksesta. Itsetunto on olennainen ominaisuus persoonallisuudessamme. Yksi keskeinen itsetunnon alue on se, miten yksilö kykenee kulloinkin suoriutuvansa erilaisista tilanteista. Sosiaalisissa tilanteissa pärjääminen ja tunne sosiaalisesta suosiosta on myös yksi tunnettu itsetunnon alue. Itsetunto siis muodostuu monista eri alueista. Kun lapsi luottaa häntä hoivaaviin ihmisiin, hän oppii myös luottamaan itseensä. Luottamusta hoivaajaa kohtaan vahvistaa myös runsas vuorovaikutus, joka tukee lapsen puheen kehitystä ensihetkistä lähtien.
Lapsen heikko itsetunto
Lapsen heikko itsetunto näkyy usein lapsen huonona käytöksenä, kuten kiusaamisena tai lelujen tuhoamisena. Heikon itsetunnon omaavan lapsen on vaikea kertoa hyviä asioita itsestään. Yksinkertainen tapa vahvistaa lapsen heikkoa itsetuntoa on kertoa lapselle hyviä asioita hänestä ja kehua häntä aina hyvistä teoista ja valinnoista.
Pienet lapset vasta opettelevat tutustumaan itseensä, joten meidän aikuisten tehtävänä on auttaa vahvistamaan heidän kehittyvää itsetuntoaan. Lapsen rankaiseminen asiasta, jota hän ei vielä yksinkertaisesti osaa, saattaa johtaa jopa itsetunnon alenemiseen. Lapsi toimii aina niillä keinoilla ja taidoilla, joita hänellä sillä hetkellä on. Muistathan olla vaatimatta lapselta liikaa. Lapsi ei tottele tai usko ohjeistuksiasi, jos odotat hänen osaavan jotain, mikä on vielä turhan vaativaa hänen ikätasolleen. Sen sijaan tarjoa tukeasi tilanteissa, jotka ovat lapselle vielä liian haastavia.
Miten lapsen huono itsetunto näkyy?
Lapsen huono itsetunto näkyy niin, ettei lapsi usko omiin kykyihinsä. Lapsi jättäytyy toiminnasta kokonaan, eikä halua edes yrittää. Lapsi ei usko pärjäävänsä uusissa tilanteissa.
Lapsen huono itsetunto saattaa näkyä myös niin, että lapsella voi olla myös vaikeuksia lähestyä aikuista tai vaikeuksia katsoa silmiin. Myös lapsen tunne-elämän haasteet näyttäytyvät arjen erilaisissa tilanteissa. Tällöin myös kodin ja esimerkiksi päiväkodin kasvatuskumppanuus on sitä tärkeämpää, mitä enemmän lapsella on arjessaan haasteita.
Heikolle itsetunnolle on tyypillistä, että lapsi ei ole samastumisen jälkeen saavuttanut itsenäistymistään, vaan hänellä on paljon rooleja, jotka ovat syntyneet jäljittelyn kautta. Tällaiselta lapselta löytyy jokaiseen tilanteeseen niin sanotusti sopiva käyttäytymismalli, eikä hän lopulta itsekään tiedä, mikä käytös on häntä itseään ja mikä jäljittelyn tulosta.
Vanhempien vaatimustason ollessa lapsen mielestä liian korkea, saattaa käydä myös niin, että lapsi oppii negatiivisen samastumisen mallin, eli lapsi tekee kaiken vastoin vanhempien omia toiveita. Tästä syntyy lopulta myös negatiivisen huomion hakemisen kierre. Jos lapsi ei mielestään vanhempien silmissä ole riittävä sellaisena kuin hän on, hakee hän kaiken vanhempien huomion negatiivisella tavalla. Negatiivinen huomio on parempi kuin ei huomiota ollenkaan. Heikon itsetunnon omaavan lapsen kohdalla on oleellista vahvistaa kehujen ja kannustuksen avulla hänen tunnetaitojaan sekä varhaisia itsesäätelyn taitoja.
Lapsen kasvatuksessa oman psykologisen kypsymisen ja itsensä löytämisen kannalta on olennaista, että lapsi itse voi valita esimerkiksi oman tulevan ammatin, ilman että vanhemmat kertovat hänelle mikä hänestä pitäisi heidän toiveidensa mukaan tulla.
Miten nostaa lapsen itsetuntoa?
Lapsen ja nuoren itsetuntoa voidaan tukea monin eri tavoin. Yhdessä tekemällä, arvostusta osoittamalla, tukemalla ajattelun taitoja, valintoja kehumalla ja antamalla mahdollisuuksia omiin valintoihin, vahvistat lapsen ja nuoren kehittyvää itsetuntoa.
Mitä aikaisemmassa vaiheessa lapsi on tottunut saamaan kehuja ja kiitosta erilaisista asioista, sitä vahvemmaksi itsetunto kasvaa.
Ehdoton rakkaus. Vahva kiintymyssuhde rakennetaan turvallisella hoivalla ja rakkaudella. Hyvä itsetunto kehittyy kokemalla ehdotonta rakkautta omilta vanhemmilta. Lapsi kokee tulevansa hyväksytyksi kaikkine puolineen.
Tehkää enemmän yhdessä. Lapsi ja nuori kokee itsensä tärkeäksi ja arvokkaaksi kun hän huomaa, että nautit hänen seurastaan ja haluat olla hänen kanssaan. Viettämällä aikaa lapsen kanssa osoitat hänelle hänen arvokkuuden ja lapsi saa tunteen siitä, että hänen seurassaan on mukava olla. Yhteiset leikki-, peli – ja satuhetket ovat kultaakin kalliimpia lapsen ja vanhemman väliselle suhteelle.
Näytä lapselle, että arvostat häntä. Arvosta hänen sanojaan ja tietämystään. Älä koskaan vähättele. Kehu hänen ehdotuksiaan ja toteuttakaa niitä yhdessä. Päivä on täynnä hetkiä, jolloin lapsi on ansainnut kiitosta ja positiivisia sanoja. Muista olla pitämättä itsestäänselvyytenä sujuvaa arkea ja hyviä hetkiä.
Vahvista lapsen ajattelun taitoja antamalla hänen välillä itsekin vastata omiin kysymyksiinsä ja kehu hänen tietämystään. Jos aikuinen luottaa lapsen taitoihin, lapsikin oppii kyllä luottamaan. Älä tee liikaa lapsen puolesta vaan anna hänen osallistua ja tehdä itse mahdollisimman paljon.
Kehu valintoja. ”Olipa hyvä valinta! Ulkona on sen verran kylmä, että on hyvä valita paksummat hanskat käteen. Tiesitpä hyvin.”
Olemalla kiinnostunut lapsen ja nuoren asioista välität tunteen siitä, että hän ja hänen asiansa ovat tärkeitä.
Anna mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämään ja arkeen. Me kasvattajat voimme vain yrittää parhaamme mukaan ohjata lasta ja nuorta hyvän elämän polulle, mutta emme kuitenkaan voi sen suhteen tehdä lopullisia päätöksiä, vaan lapset tekevät sen lopulta itse.
Myönnä ääneen, jos et itse osaa jotain asiaa. Näin osoitat lapselle, ettei aikuisenakaan tarvitse osata ja tietää kaikkea, eikä kenenkään tarvitse olla täydellinen. Siihen ei myöskään ole syytä pyrkiä. Oppiminen on elämänmittainen matka.
Älä painosta lasta hänen puutteidensa takia. Lapset oppivat asioita eri tahtiin, joten ethän vertaile oman lapsesi taitoja muihin.
Lapsen minäkuva
Itsetunto on myös osa lapsen minäkuvaa. Minäkuvalla tarkoitetaan minäkäsitystä, eli sitä kuvaa joka lapsella on itsestään ja millaisena hän pitää itseään. Minäkuva on lapsen tunne siitä, että hän on hyvä ja arvokas juuri sellainen kuin hän on.
Leikin merkitys itsetunnolle
Leikin avulla lapsi opettelee elämää ja sen eri osa-alueita. Lapsi opettelee leikin avulla myös välttämättömiä taitoja, joita hän tulee tarvitsemaan myöhemmässä elämässään, kuten älykkyyttä, mielikuvitusta sekä persoonallisuuttaan ja tunne-elämäänsä. Mielikuvitusleikkikin on tärkeä vaihe lapsen kehityksessä. Niin kutsuttu ”sisäinen puhe” mitä noin kolme-neljävuotiaan uhmaiässä olevan leikissä alkaa ilmetä, on varsin tärkeä vaihe persoonallisuuden kehityksessä, vaikka tällainen leikin aikana tapahtuva puhe saattaakin vanhempia välillä kummastuttaa.
Lapsen minäkäsitys
Minäkäsitys on osa minän kokonaisuutta. Lapsi saavuttaa oman identiteettinsä kun hän samastuu hänelle tärkeisiin ihmisiin joiden kaltainen hän toivoisi olevansa. Hyvän itsetunnon muodostumisen kannalta keskeistä on lapsen mahdollisuus samastua ja jäljitellä hänen lähellään olevia vahvoja ihmisiä, jotka osoittavat hyväksyvänsä hänet. Jäljitellessään vahvaa aikuista, lapsi tuntee itsensäkin vahvaksi ja hyväksi. Tästä seuraa, että jonkin ajan kuluttua lapsi ei enää tarvitse samastumista, vaan hän tietää itse osaavansa ja pystyvänsä mihin tahansa, omana itsenään.
Huomioi vielä nämä asiat lapsen itsetunnon rakentamisessa!
- Aikuinen – olet itse esimerkki. Se, miten itse näet itsesi välittyy myös lapseesi. Tiedosta siis ensin omat ajatuksesi ja sanasi itseäsi kohtaan ja muuta niitä tarvittaessa positiivisempaan. Lapsi tuntee itsensä vahvaksi samastuessaan vahvaan ihmiseen.
- Katsoessasi itseäsi peiliin – hymyile. Lapsesi tulee perässä myös tässäkin esimerkissä.
- Kiinnitä vielä huomiota siihen, MITEN katsot lastasi. Katse kertoo lapselle hyvin paljon. Hymy viestii aina hyväksynnästä ja arvostuksesta.
Jokainen lapsi kehittyy ja kasvaa omaan tahtiinsa ja on tärkeää, että vanhempi sen tiedostaa. Ole ylpeä siitä, mitä lapsesi osaa ja anna hänen kypsyä omaan tahtiinsa. Ethän siis lähde vertailemaan omaa lastasi kehenkään toiseen.
Iloa päiväänne!
<3 Marika