Lapsi lyö – toimi näin!

Lapsen aggressio saattaa joskus purkautua niin, että lapsi lyö joko itseään tai muita. Lapsi ei vielä tässä vaiheessa osaa tai kykene toimimaan muulla tavalla ja aikuisen tehtävänä onkin tarjota tukea ja rakentavampia tapoja lapsen aggression hallintaan.

Mikä avuksi kun lapsi lyö?

10 kultaista keinoa lapsen väkivaltaisen käytöksen muuttamiseen:

  1. Älä syytä tai moiti lasta.
  2. Kohtaa lapsi ymmärryksellä.
  3. Tarjoa apuvälineitä tunteiden säätelyyn.
  4. Opeta empatiaa.
  5. Ole johdonmukainen.
  6. Vahvista positiivista käytöstä.
  7. Älä lisää kuria.
  8. Lisää läheisyyttä ja hellyyttä.
  9. Selvitä syy.
  10. Anna tilaa tuntea.

Älä syytä tai moiti lasta. Et pääse käsiksi itse ongelmaan, jos syytät lasta tai olet vihainen hänelle. On tärkeää saada lapseen keskusteluyhteys, sillä vain yhteyden kautta asia on ratkaistavissa. Ole rauhallinen ja asetu lapsen lähelle. Huomaat kyllä, kun lapsi on valmis keskustelemaan kanssasi.

Kohtaa lapsi ymmärryksellä. Lapsen ollessa hänelle vaikean tunteen äärellä, hän kaipaa vain ymmärrystä omille tunteilleen. Vanhemman on tärkeä ymmärtää, ettei lapsi käyttäydy tahallaan väkivaltaisesti, vaan hän tarvitsee paljon aikuisen tukea. Jos et heti ehdi puuttua tilanteeseen, jossa lapsi turvautuu väkivaltaan, toimi näin:

  1. Kysy lapselta: Mitä tapahtui?
  2. Mikä sinua häiritsi tilanteessa?
  3. Miltä sinusta tuntui? Miltähän kaverista tuntui kun häntä lyötiin?
  4. Miten toimimme ensikerralla?

Lapselta on turha kysyä, MIKSI hän toimi tilanteessa tietyllä tavalla, sillä hän ei vielä itsekään tiedä tai osaa vastata kysymykseen. Mutta vanhemman tarjotessa heti ymmärrystään, lapsenkin on helpompi puhua tapahtuneesta ja käsitellä asia uudelleen yhdessä vanhemman kanssa.

Lasta voi auttaa myös se, että vanhempi ymmärtää lapsen yrittävän parhaansa. Usein vanhemmat saattavat tuntea myös häpeää lapsen väkivaltaisesta käytöksestä.

Tarjoa välineitä tunteiden säätelyyn muilla keinoilla. Vanhemman on tärkeä sanoittaa lapsen tunnetilaa ja kertoa, että jokainen tunne on sallittu ja tärkeä, mutta ketään ei saa satuttaa. Sen sijaan, saat tehdä näin, kun sinua suututtaa: Saat polkea jalkaa, työntää seinää, taputtaa käsiä yhteen, hyppiä tasajalkaa…ym. Ennakoi ja ohjaa lapsi omien rauhoittumisvälineiden luokse ennen kuin nyrkit heiluvat. Vain kokeilemalla voi löytää jokaiselle lapselle parhaan keinon säädellä negatiivisia tunteita.

Opeta empatiaa. Miltähän tuosta lapsesta mahtoi tuntua? Miltähän sinusta olisi tuntunut jos joku olisi lyönyt sinua? Empatiaa on helppo harjoitella lapsen kanssa myös esimerkiksi satukirjojen avulla. Kun opetamme lasta ajattelemaan tilannetta muiden näkökulmasta, hän oppii pikkuhiljaa tekemään niin myös itse ilman apuamme ja lapsen empatiataidot kasvavat.

Ole johdonmukainen. Pidä rajoista kiinni ja puutu ajoissa lapsen väkivaltaiseen käytökseen. Ilman tätä, lapsi ei opi omia rajojaan eikä ymmärrä, millainen käytös on missäkin tilanteessa hyväksyttävää.

Vahvista positiivista käytöstä. Kehu ja kannusta lasta jo ihan pienestäkin yrittämisestä. Anna usein positiivista huomiota, halaile, suukottele ja kerro että rakastat. Näin lapsi oppii, millainen kohtelu tuntuu mukavalta. Kehut lisäävät lapsen itsetuntoa ja minäpystyvyyden tunnetta. Lapsi haluaa jatkossakin käyttäytyä myönteisesti, kun keskitymme arjessa huomaamaan usein lapsen onnistumisen hetkiä. Usein myös se, miten me ajattelemme lapsesta, näkyy meistä myös ulospäin. Ole siis tietoinen, miten ajattelet lapsestasi. Myös palkitseminen hyvästä käytöksestä voi auttaa. Tarrataulu on lapselle motivoiva keino harjoitella taitoa, kuten tässä tapauksessa kaveritaitoja. Lisäksi lapsi kokee tällä keinolla konkreettista onnistumisen kokemusta.

Kurin lisääminen ei ratkaise ongelmaa. Vanhemmat saattavat usein ajatella, että kun lapsi käyttäytyy ei-toivotusti, tulisikin olla vanhempana ankarampi ja lisätä kuria. Näin ei kuitenkaan ole. Positiivista vuorovaikutusta lisäämällä lapsen käyttäytyminenkin muuttuu positiivisempaan suuntaan.

Lisää läheisyyttä ja hellyyttä. Läheisyyden kautta lapsi tuntee olevansa tärkeä ja rakastettu perheensä jäsen, joka hyväksytään kaikkine tunteineen. Läheisyys myös vahvistaa lapsen ja vanhemman välistä suhdetta.

Selvitä syy. Missä tilanteissa aggressiivinen käytös näyttäytyy? Lapsen aggressiiviselle käytökselle on aina jokin syy. Lasta saattaa usein häiritä tilanteessa jokin asia. Joskus myös aistiyliherkkyyttä voi olla taustalla.

Anna tilaa tuntea. Jokainen tunne on sallittu, mutta voimme vaikuttaa siihen, mitä päätämme tehdä tunteemme kanssa. On tärkeää opettaa lapselle, että tunne ja teko ovat eri asioita. Tunteet ovat arvokkaita elämässämme, sillä ne ohjaavat toimintaamme. Ketään ei kuitenkaan saa satuttaa. Se että lapsella on tilaa tuntea, kasvattaa hänen tunteidensäätelytaitojaan. Jos emme saa tuntea niin kuin tunnemme, tunteemme voivat patoutua sisälle ja tällä voi olla negatiivista seurausta lapsen myöhemmälle kehitykselle.

Taapero lyö

Väkivaltainen käyttäytymismalli on melko tavallista 1-3 vuotiaan taaperon elämässä. Taapero lyö, koska hän ei vielä osaa ilmaista itseään muulla tavalla.

Lapsen temperamentilla on myös vaikutusta aggressiivisen käytöksen alttiuteen. Tämän ikäinen lapsi vasta opettelee sosiaalisia taitoja ja impulsiivisempi lapsi saattaa usein herkemmin turvautua lyömään ikätoveria tilanteessa, jossa hän ei sen hetkisillä taidoillaan koe tilanteessa muuta ulospääsyä. Toisen lapsen asemaan asettuminen ja oman tunnetilan ymmärtäminen ovat taaperolle vielä kovin haastavia asioita ja hän tarvitseekin tässä asiassa vielä paljon vanhemman ja muiden aikuisten tukea.

Miksi lapsi on aggressiivinen?

Lapsi ei koskaan ole tahallaan aggressiivinen, vaan pitää aggressiivista käytöstään tapana selviytyä haastavista tilanteista. Lapsi toimii aina niiden taitojen varassa, jotka hänellä juuri sillä hetkellä on.

Jos olet huolissasi lapsen aggressiivisesta käytöksestä ja koet siitä olevan selvää haittaa perheen muille jäsenille, tilanteeseen on syytä lähteä etsimään ratkaisuja. Joskus saattaa myös olla niin, että lapsen tunnetaitojen kehitys on viivästynyt. Juttele asiasta rohkeasti esimerkiksi päiväkodin kasvatushenkilöstön kanssa.

Lapsen tunnesäätely

Lapsen tunnesäätely tarkoittaa taitoa käsitellä omia tunteita niin, etteivät ne kasva ylivoimaisen suuriksi lapselle itselleen. Tunteiden säätelyn ongelmat näkyvät tunteiden hallitsemattomuutena.

Arjessa toimiminen onnistuu parhaiten silloin, kun ei ole jatkuvasti omien tunteiden vietävänä. Omia tunteita on mahdollista oppia säätelemään jo vauvaiästä alkaen, vanhemman avustuksella. Käytännössä tämä tapahtuu aivan vaistonvaraisesti, kun vauvaa kanniskellaan ja annetaan paljon positiivista huomiota.

Pienen lapsen tunnesäätelyn taidot ovat vielä kovin puutteelliset ja ne tarvitsevatkin vanhemman tukea vahvistuakseen. Perustana tunnesäätelytaitojen oppimiselle ovat omien tunteiden tunnistaminen ja sanoittaminen. Aikuisen sanoittamisen avulla lapsi oppii pikkuhiljaa itsekin tunnistamaan omia tunteitaan.

Lapsi oppii vähitellen vanhemman avulla säätelemään tunteitaan ja omaa käyttäytymistään. Kyky omien tunteiden säätelyyn kehittyy jo vauvaiästä alkaen. Vanhempi auttaa säätelemään lapsen tunnetiloja toimimalla itse mallina, ikään kuin peilinä lapsen edessä. Esimerkin kautta lapsi oppii, kuinka missäkin tilanteessa kannattaa toimia.

Jokainen tunne on sallittu mutta on eri asia mitä päätämme tehdä niiden kanssa ja kuinka reagoimme niihin. Tunteiden sopivaa ilmaisua olisi siis syytä jokaisen lapsen kohdalla kehittää. Myös tunnesäätelyn taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa lapsen lähimpien aikuisten kanssa. Tunteiden sanoittaminen ja tunteiden säätelyn tukeminen auttavat lasta tunnistamaan omia tunteitaan sekä kuuntelemaan oman kehon viestejä.

Miksi lapsi lyö itseään?

Jos lapsi lyö itseään, aikuisen tulee välittömästi estää lasta tekemästä näin. Vanhempi voi ottaa lapsen syliin ja rauhoitella häntä, jos lapsi antaa aikuisen näin tehdä.

Jotkut lapset eivät kuitenkaan aina rauhoitu sylissä, joten tilalle on annettava jotain muuta. Opeta lapselle, mitä hän saa tehdä kun kiukuttaa. Näytä lapselle, että hän saa esimerkiksi työntää seinää käsillään niin paljon kuin jaksaa.

Varsinkin uhmaikäinen lapsi saattaa raivon vallassa satuttaa itseään esimerkiksi lyömällä itseään. Kun tunteet tulvivat yli, lapsi käyttäytyy hallitsemattomasti. Lapselle tulee opettaa, että itseä tai muita ei saa koskaan satuttaa.

Miksi lapsi lyö vanhempiaan?

Vanhemmat toimivat lapselle roolimallina joka tilanteessa. Se miten vanhemmat käyttäytyvät kohdatessaan vaikeita tunteita, tarttuu myös lapseen.

Lasten tulee oppia rakentavampia ja turvallisempia tapoja hallita omaa aggressiotaan. Läheisyyttä, yhteistä aikaa ja positiivista vuorovaikutusta lisäämällä lapsen väkivaltainen käyttäytyminenkin vähenee huomattavasti.

Uhmaikäinen lapsi lyö

Etenkin uhmaikäisen lapsen käytöksessä saattaa erilaisten harmitustilanteiden aikana ilmetä aggressiivista käytöstä, kuten huutamista, lyömistä tai tavaroiden heittelyä. Tällainen käytös tässä ikävaiheessa on täysin normaalia.

Uhmaikä on lapsen elämässä kehitysvaihe, jonka aikana lapsen ei voi odottaa pystyvän oma-aloitteiseen tunteiden hallintaan, sillä tunteiden säätelyyn tarvitaan aikuisen rauhoittavaa puhetta ja syliä. Lapsen raivokohtaukset ovat osa tämänikäisen lapsen elämää. Kasvuympäristö, josta puuttuvat tutut rutiinit ja ennakoitavuus, saattaa myös osaltaan aiheuttaa lapsessa aggressiivista käyttäytymistä. Useimmiten aggressiivisen käytöksen taustalla on vaikeuksia tunnesäätelyssä. Lapsen aggressiivinen oireilu helpottuu usein iän myötä, mutta on tärkeää puuttua erityisesti vakavaan oireiluun mahdollisimman varhain.

Jätä kommentti