Kasvatuskumppanuus tarkoittaa sitä, että vanhemmat ja ammattilaiset ovat sitoutuneita toimimaan yhdessä tukeakseen lapsen kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista. Toimiva kasvatuskumppanuus on jokaisen lapsen etu.

Vanhemmilla ja ammattilaisilla on lapsesta olemassa erilaiset tiedot ja kokemukset, mutta on tärkeää, että kaikkia näitä tietoja pidetään osapuolten kesken yhtä tärkeinä. Mielipiteet voivat ja saavat olla erilaisia osapuolten kesken, mutta kasvatuskumppanuuden kannalta oleellista on, että kaikki kunnioittavat toistensa mielipiteitä ja jokaisella on oikeus kertoa omat näkemyksensä. Tällöin toimitaan yhdessä parhaimmalla mahdollisella tavalla lapsen parhaaksi. Erityisesti päiväkodin aloitus on lapsen sopeutumisen kannalta tärkeää aikaa muodostaa avointa yhteistyötä vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan välille.

Kasvatusyhteistyö varhaiskasvatuksessa

Kasvatusyhteistyö muodostuu varhaiskasvatuksessa vanhempien ja varhaiskasvattajien välille silloin, kun he tekevät yhteistyötä lapsen edun mukaisesti. Yhteistyön toimivuuden kannalta oleellista on, että vanhemmat saavat heti alkuun tunteen siitä, että he ja heidän lapsensa ovat tärkeitä ja tervetulleita päiväkotiin.

Vanhemmat ovat oman lapsensa kasvatuksessa ensisijaisia asiantuntijoita ja varhaiskasvatuksen ammattilaisella on konkreettista tietoa vain siitä, miten lapsella menee päiväkodissa. Vanhemmilla on myös lapsensa ensisijainen kasvatusvastuu, kasvatusoikeus sekä oman lapsen paras tuntemus. Tasavertaisessa kasvatuskumppanuudessa tärkeää on, että kaikki osapuolet tuntevat voivansa parhaansa mukaan vaikuttaa yhteisten tavoitteiden pohjalta lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen.

Kasvatusyhteistyön haasteet

Kasvatusyhteistyön haasteet voivat näkyä esimerkiksi luottamuksen puutteena, ongelmina vuorovaikutuksessa sekä vähäisinä keskusteluhetkinä.

Jos varhaiskasvatuksen opettaja on usein poissa tai hänellä ei ole juurikaan aikaa keskustella vanhemman kanssa silloin kun vanhempi sitä tarvitsisi, luo se väistämättä haasteita yhteistyölle. Mutta koska kasvatusyhteistyöhön tarvitaan kahden osapuolen sitoutuminen lapsen hyväksi, oleellisesti myös vanhempi voi omalla toiminnallaan vaikuttaa kasvatusyhteistyön onnistumiseen.

Miten voin vanhempana vaikuttaa kasvatusyhteistyöhön?

Vanhempana voit vaikuttaa kasvatusyhteistyöhön esimerkiksi kysymällä päivän päätteeksi lapsen päivästä sekä olemalla kiinnostunut päiväkodissa tapahtuvista asioista.

Tiedotteiden ja wilma-viestien lukeminen auttaa sinua pysymään ajantasalla siitä, mitä päiväkodissa tapahtuu, etkä joudu hämmentävään tilanteeseen jos päiväkodin työntekijä sattuu kysymään esimerkiksi lapsen lelusta lelupäivänä. Pitämällä siis itsesi ajantasalla päiväkodin tapahtumista, osoitat myös sitoutuneisuutesi kasvatusyhteistyöhön. Juttele ja kysy rohkeasti myös hankalistakin asioista, kuten esimerkiksi lapsen rankaisemiseen liittyvistä asioista. Jos lapsi ei tottele ohjeistuksiasi ja arkenne tuntuu jatkuvalta sotatantereelta sinun ja lapsesi välillä, keskustele rohkeasti näistä haastavistakin tilanteista päivähoidon henkilökunnan kanssa. Varhaiskasvatuksen ammattilaisten ei ole tarkoitus arvostella, vaan heillä on pelkästään halu auttaa ja tukea perheitä heidän kasvatustehtävässään.

Kysy rohkeasti mieltäsi askarruttavista asioista, kuten esimerkiksi lapsen puheen kehityksestä, itsetunnosta tai uhmaikään liittyvistä asioista. Asiat eivät pääse paisumaan, kun niistä uskalletaan puhua ajoissa. Osallistu aktiivisesti myös vanhempainiltoihin ja erilaisiin päiväkodin tapahtumiin.

Hyvää mieltä yhteistyöllenne tuo myös molemminpuolinen kiittäminen.

”Kiitos tästä päivästä!”

Miten voin varhaiskasvattajana vaikuttaa kasvatusyhteistyöhön?

Varhaiskasvatuksen ammattilaiselta vaaditaan toimivaa kasvatusyhteistyötä varten sosiaalisia taitoja, ymmärrystä ja myötätuntoa kohdata lapsi ja vanhemmat sellaisina kuin he ovat sekä taitoja olla läsnä ja kuunnella aidosti.

Varhaiskasvatuksen ammattilainen luo pohjan kasvatuskumppanuudelle heti ensikohtaamisesta lähtien. Myös luottamus lähtee rakentumaan heti ensimmäisestä tapaamisesta. Vuoropuhelussa on tärkeä korostua molemminpuolinen kunnioitus.

Vanhemmilla tulee olla tunne siitä, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa lasta koskeviin asioihin. Vanhemmille annetaan mahdollisuus vaikuttaa päiväkodin toimintaan ja heidän ehdotuksensa otetaan huomioon. Yhteistyötä tehdään keskusteluin yhteisiä tavoitteita kohti sekä esimerkiksi wilma-viestien kautta.

Ensikohtaamisen tärkeys

Lähtökohta toimivalle kasvatusyhteistyölle alkaa ihan ensimmäisestä kohtaamisesta, kun vanhempi kohtaa päiväkodin varhaiskasvattajan. On oleellista, että varhaiskasvatuksen ammattilaisella olisi aikaa jutella vanhemman kanssa ja antaa vanhemmalle tunteen siitä, että hän ja hänen asiansa on tärkeä. On hienoa, jos pystytte vaihtamaan ajatuksia välillä myös ihan muistakin asioista. Se tarkoittaa, että teillä on helppo olla toistenne seurassa ja mikäs sen parempaa kasvatuskumppanuuden kannalta!

Päiväkodin ja kodin muistilista kasvatusyhteistyötä varten

• muistakaa molemminpuolinen kunnioitus
• ottakaa hankalat aiheet asiallisesti esille
• toimitte aina lapsen parhaaksi, joten unohtakaa negatiivisuus
• kiittäkää päivästä
• hymyilkää toisillenne
• arvostakaa toistenne mielipiteitä
• uskaltakaa jutella hankalistakin aiheista
• kohdatkaa toisenne iloisesti
• olkaa ymmärtäväisiä toisianne kohtaan
• aina on mahdollisuus hyvälle kasvatusyhteistyölle
• muistakaa, ketä varten teette yhteistyötä <3